Räystään lotinaa

Lunta ja räntää. Tuulta. Hämärää. Ei mikään ulkoilupäivä.
Aloin innolla virkkaamaan, mutta ranne ärtyi.
Luin kirjaa, mutta alkoi nukuttaa liikaa.
Räystään tasainen lotina soi jo toista päivää.
Se kuulostaa hypnoottiselta unilaululta.
Nyt olis aika siirtyä talviuniin.

Perustetaanko talviuni-ryhmä?

Puskista - näyttelyyn kutsu

PUSKISTA

Kierrätyssulhanen toivottaa kaikki tervetulleiksi näyttelyyn!

 Laukaan kirjastoon

Vuojärventie 2

Esillä Emilia Tullan ja Nelli Rantasen grafiikkaa

ja Stiina Koivukankaan paperimassa tyyppejä.

Näyttelyyn pääsee syyskuun ajan 

kirjaston aukiolo aikoina.

Tänään tyypit istuu mun autossani, sulhanen etupenkillä turvavöissä ja kohta ajetaan Laukaaseen pystytys hommiin. Siellä pääsee tämän kesän uurastus esiin. Niin ja pari vanhempaakin hömpsötystä 
; ) 

Tytöt taas ovat tehneet hienoa grafiikkaa. Kannattaa tulla ihmettelemään.

Semmoisin terveisin tänään.

Mukavaa syksyn alkua vaan!

Kummalliset mustikkaretket

Uudella kotikylällä on etsittävä uudet marja- ja sienipaikat.

Yhtenä iltana aloitin . 
Tutkin karttaa löytääkseni pieniä metsäautoteitä, joiden päässä ei ole taloa, tai kesämökkiä. Löytyihän niitä. Sitten vaan koiruus kyytiin, ja katsomaan, millaiset maisemat tie varrella vastaan tulevat. Heti löytyi kaunista metsää ja sen verran mustikoita, että mahan sai täyteen. Pelkkä metsässä tassuttelu oli jo terapiaa sielulle. Mutta kun Tahvo oli käynyt vilvoittelemassa jossakin suo-ojassa ja tuli kyytiin korvia myöten turvekuorrutuksessa, muuttui terapia konkreettiseksi, sillä ison koiran pesu pienessä kylppärissä tietää turvekylpyä myös pesijälle... Varsinainen sotku.

Toisena päivänä lähdin toiselle tielle. Sen päässä oli kauan sitten autioitunut talo. Siinä oli lumoa, kun kiertelin  ympäriinsä ja yritin löytää vihjeitä sen entisistä asukkaista.

 Piha oli villiintynyt, mutta sitkeästi Ukonhattu, Humala ja ruusu taistelivat paikoistaan. Joku pensas, jota en tuntenut yritti haudata taloa, kuin Ruususen linnan ruusut. 

Ovi oli kutsuvasti raollaan, mutta sisään en hirvennyt mennä. Olisi saattanut torppa romahtaa päälle. Ja lähes kokonaan sammaleeseen hautautunut vene odotti edelleen rannassa vanhojen kalaretkien muistona.

Mikä lienee talon tarina. Mielellään sen kuulisin.
No löytyi vähän mustikoitakin tällä reissuulla ; )

Tänään lähdin taas "mustikkaretkelle".
Ajoin autiotalon liepeille ja kuljeksin metsää, söin mustikoita, mutta just loppunut ja pian taas alkanut sade ei innostanut kunnon keräämiseen. Pieni Peukaloinen seurasi touhujani. Kotiin lähtiessä oli matkassa pari sylillistä tuohenkäppyröitä naapurin mummolle sytykkeiksi, muutama Ukonhatun, Humalan ja Kielon taimi, ukkoskuuron kastelema koira ja kovasti märkä emäntäkin.

Mitähän seuraavalta mustikkaretkeltä löytyy ; )

Keskeneräinen perhepotretti.

Hommat jatkuu.

Aurinko kuivattaa sukkelasti.

Naapureille vähän ihmettelemistä, kun korkotiilin pää kuivaa pyykkitelineessä... ; )

Perhepotretti tässä vaiheessa. Maalikauppaan pitää päästä ensi viikolla. Tänään on muita töitä.

Mukavaa loppukesää sinulle!

Kesätyöpaikka

Tässä kuva mun kesätyöpaikastani omalla rivitalo pihalla.

Ja kun ihmisillä on tapana oikaista pihan sivuitse, saan päivänmittaan
hauskaa palautetta kummallisista tekemisistäni.
Siinä tulee tervehdeltyä asukkaat ja koirat ja muut kulkijat.
Nuorimmat jäävät välillä töihin kanssani, tai Tahvoa rapsuttelemaan.

Tässä tämän päivän nuoren taiteilijan maalaama Puppe-pupun muotokuva.

Paperimassaaurinkoa!

Viimeinkin kuivuu!

Kuljettelen näitä aurinkoläikästä toiseen pitkin pihaa, että ne kuivaisivat nopeasti ja pääsisin jatkamaan.
Mukavaa. Kiva kun saa olla koko päivän ulkona!

Olen tunnustautunut ulkoholistiksi,
sillä kesällä sisällä norkoileminen tuntuu rikolliselle, ellei sada räntää ja rakeita.

Kesänautintaa sinullekin!

Taiteilijan taulu ALE

Nyt iski vimma saada ilmatilaa uusille ajatuksille. 
Siksi pistin vanhoja tauluja ALE myyntiin Tori.fi sivuille.

Näin mulle vaan käy. 
En ole säilyttäjä-tyyppiä.
Elämän on saatava mennä eteenpäin.

Käykääs katsomassa, löytyisikö sieltä jotain hauskaa.

http://www.tori.fi/keski-suomi/Taiteilijan_tauluALE_13047437.htm?ca=7&w=1

http://www.tori.fi/keski-suomi/Taiteilijan_tauluALE_13047778.htm?ca=7&w=1

Myös tämä vanha lamppu etsii uutta kotia.
http://www.tori.fi/keski-suomi/Vanha_poytalamppu_13048281.htm?ca=7&w=1
Se on saanut somistaa niin monta valokuvaa, että se on jo kyllästynyt mun seuraani.

Tämmöisiä kotkotuksia tänään. ; )

Sekametelisoppaa

Sitähän kesä on. Yhtä sun toista puuhaa inspiraatio-järjestyksessä niin, ettei enää ole varma mikä viikonpäivä olikaan menossa.

Lämpimiä päiviä, jotka vaativat vilvottelemaan.

Kasvamisen ihmettelyä,

Keskeneräisiä massatöitä, jotka muotoutuvat pikkuhiljaa,

ja aivottomia virkkuu hommia. Tämä on koiran lelu, sisällä muovipusseja, jotka sietävät kastumisen, eivätkä puhkea eka puraisulla.
Kesävirkkaus on vähän samaa, kuin onkiminen. Tuloksella ei ole niin väliä, kunhan saa luvan kanssa istua paikallaan ja lepuuttaa aivojaan. ; )

Mukavia kesäpäiviä sinulle edelleen!

Kierrätys sulhanen

Tämä kesä ei suosi paperimassa taiteilua.
Tänäänkin ehdin muutaman tunnin ulkona läträtä, kun jo ukkoskuuro komensi sisähommiin.

Siksipä nurkat tursuaa keskeneräisiä väsäyksiä.

Mutta eikö niin, että tänä päivänä, kun kierrätys on niin hyödyllistä ja ihmissuhteet niin horjuvaisia, 
voitaisi yhdistää nämä kaksi osaa elämästä...ja...no.

Tänään pääsin kehittelemään omaa kierrätys sulhasta.

Tässä vaiheessa sen todellinen luonne näkyy, kun paperimassa ja maali ei peitä sisintä. 
Onpa muovipulloillekin käyttöä. ; )

Ilme tulee kovasti muuttumaan ajanoloon...

Tässäpä askarteluvinkki meille sinkkunaisille. ; )

Katumaalaus

Eilinen kului sukkelasti kadulla.
Vaikka välillä satoi, löytyi meitä kuitenkin 18 innokasta maalaria tekemään kukkapolkua Konnevedelle Käpy gallerian eteen. Nuorin lienee 4v, vanhin lähemmäs 60.

Katu-uskottavaa touhua, vai mitä.

Tämmöisiä "katumusharjoituksia ; )"

Joskus elämä kadulla voi olla antoisaa...Ainakin yhden päivän.

Aurinkoista kesän jatkoa sinulle!

Pieni retriitti

Kesken asioilla juoksentelun pidin pienen ajattelu tauon kylän vanhalla hautausmaalla.
Metsä oli jo osan vallannut ja villit heinät saivat koristaa nimettömiksi kuluneita muistomerkkejä.
Tällä tiellähän me kaikki ollaan, eikä varmaan sadan vuoden päästä meistäkään näy kummempaa jälkeä.

Siellä, missä tekstit vielä näkyivät, löytyi kylän historiasta tuttuja sukunimiä ja kuoltu oli silloinkin monen ikäisenä. Jossain haudassa lepäsi perheen neljä lasta, kaikki pieninä kuolleita. Siinä on riittänyt murhetta.

Joissain taas näkyi tarve tuoda omaa asemaa esiin vielä haudankin takaa. Oli monenmoista titteliä nimen edessä. Pari liikuttavaakin tuli vastaan. Joku, jolla ei ollut omia ansioita oli tituleerattu talollisen weljeksi ja yhden pienen ristin alla lepäsi talon vanhus. Minkälaiset lienevät elämänkerrat näilläkin kerrottavanaan.

Myös omatoimista muistomerkin tekoa oli harrastettu, josta voisi varmaan tänäkin päivänä ottaa ideaa ; )

Liekkö Emil itse kivensä kaivertanut kuolinpäivää vaille valmiiksi? Eipä kerro kivi tarinaansa.

Mutta sää oli kaunis ja elämä rehotti villeinä kasvustoina hautojen päällä. Se muistutti, että tänään on aika elää ja ottaa vastaan se, mitä elämä eteen tuo.