pölynenän talvihuvit

Jäi taas virkkuut puolitiehen, kun allergia tukki nenän.
Pakko välttää kaikkea, mikä vähänkään pölyää, 
tai sitten on otettava maski naamalle...tylsää.
Keskitalvi on hankalin, kesällä taas voi paremmin pöllyttää
lankoja (tai muutakin) nenänsä alla, varsinkin, jos saa tehdä sen ulkona.
Myös maalit, hajusteet, kissat, melkein mikä vaan voi ärsyttää nyt.

On sitten tyytyminen kameraan ;)

Ja lenkkeilyyn Tahvon kanssa, jonka irtoileviin karvatuppoihin ja pölyihin
näytän saaneen sietokyvyn. ONNEKSI!

Tänään oli upean kirkas taivas! Tuohon sineen voi upota autuaasti. Olen taivasfani! 
Ja Taivas!

Lumikaan ei pölyä! Joku oli keksinyt tehdä sohvan järven jäälle ;) 
Yrittäkään nähdä se tässä kuvassa. Siinäpä materiaalia
pölynenille...

Tuon mäen päällä on kotini. Jos tarkkaan katsot, 
näet rinteessä suoran puuttoman linjan kallionkupeessa.
Siitä hetki sitten Tahvon kanssa tultiin alas puoliksi persmäkeä,
puoliksi kompuroiden. Siinä yläpuolella just on kotitalo .
Tervetuloa vaan meille tällä opastuksella! ;)

Toisena päivänä taas toisella puolella saarta ihmettelin, miten synkeä lumisade 
lähestyi vastarannalta. Kun se tuli päälle, oli, niinkuin joku olisi valot sammuttanut maisemasta.

Semmoisia maisemia täällä tänään. 
Mitähän sinun ympärilläsi näkyy?
Kevään varovaista luokse hiipimistä kuunnellen jatketaan!

Uuden vuoden onnea!

Viimeinen aamu tänä vuonna heräsi kauniina, kuin parhain maalaus.

Veneet uneksivat jo kesästä. 
Nekin laskevat minuutteja, miten päivä on aina hiukan pitempi.
Niiden huokailut voi melkein kuulla tuulen nykiessä pressuja.

Ja mun joulukuusi tuli valmiiksi! Ainakin kerä loppui ja vapaat oksat. ;)

Tämä oli kuin ristisanatehtävä. Päätin, että joka tähti alkaa kahdeksalla ketjusilmukalla 
ja kahta samanlaista ei saa tehdä. Monta ideaa jäi vielä toteuttamatta ;)

Hyvää uutta vuotta, uusia käsitöitä ja elämän makua mutkiin, joita vuosi 2015 eteesi tuo!
Käsi Viisaimman kädessä, kaiken keskellä turvassa. ;)

Juopuneen mummon muistelmat

Tämän virkkausmallin nimi on

Juopunut mummo muistelee, osa 2

Osa 1 on jo purettu. ; )

Kaunista päivää sinulle! Täällä ainakin joku on lakaissut taivaan yön aikana ja aurinko rätköttää sieltä niin huikeana, että tulee mieleen laulu päivänsäteestä ja menninkäisestä. On se niin silmiä kirvelevän ihana! Lintujen äänimäärä kasvaa kirkkauden mukaan. Ne taitavat äänestää auringon valtaan tulon puolesta! Niin minäkin. 

Tässä pala taivasta siunllekin! ; )