Pakko välttää kaikkea, mikä vähänkään pölyää,
tai sitten on otettava maski naamalle...tylsää.
Keskitalvi on hankalin, kesällä taas voi paremmin pöllyttää
lankoja (tai muutakin) nenänsä alla, varsinkin, jos saa tehdä sen ulkona.
Myös maalit, hajusteet, kissat, melkein mikä vaan voi ärsyttää nyt.
On sitten tyytyminen kameraan ;)
Ja lenkkeilyyn Tahvon kanssa, jonka irtoileviin karvatuppoihin ja pölyihin
näytän saaneen sietokyvyn. ONNEKSI!
Tänään oli upean kirkas taivas! Tuohon sineen voi upota autuaasti. Olen taivasfani!
Ja Taivas!
Lumikaan ei pölyä! Joku oli keksinyt tehdä sohvan järven jäälle ;)
Yrittäkään nähdä se tässä kuvassa. Siinäpä materiaalia
pölynenille...
Tuon mäen päällä on kotini. Jos tarkkaan katsot,
näet rinteessä suoran puuttoman linjan kallionkupeessa.
Siitä hetki sitten Tahvon kanssa tultiin alas puoliksi persmäkeä,
puoliksi kompuroiden. Siinä yläpuolella just on kotitalo .
Tervetuloa vaan meille tällä opastuksella! ;)
Toisena päivänä taas toisella puolella saarta ihmettelin, miten synkeä lumisade
lähestyi vastarannalta. Kun se tuli päälle, oli, niinkuin joku olisi valot sammuttanut maisemasta.
Semmoisia maisemia täällä tänään.
Mitähän sinun ympärilläsi näkyy?
Kevään varovaista luokse hiipimistä kuunnellen jatketaan!
