Muistinpa viimein ottaa kameran mukaan, kun menin Käpyyn. Siellä odotti kuun alussa maalattu räsymatto vielä kirkkaana ja kauniina. Vaikka maaleina käytettiin kaiken maailman sisälatekseja, mitä kierrätyksestä ja maalikaupan sekundahyllystä saatiin, niin hyvin ne kestävät sadetta ja aurinkoa. Edellinen matto oli vielä talvenkin jälkeen hyvin näkösällä.
Maalarit olivat iältään 2v - 60v ja jokainen sai säveltää omaa raitaansa oman inspiraation mukaan ja joku muu sai jatkaa, jos keksi jotain lisättävää toisen työhön. Se oli tosi yhteisöllistä tekemistä.
Värit olivat, mitä satuttiin saamaan, mutta ihmeesti niistä vaan muodostui mukava kokonaisuus.
Erilaisen kasvit oli tämän vuoden innoittajista yleisimmät.
Ja välillä syntyi rehevää abstraksia jälkeä. Tämän tekijästä näki, miten hän nautti värien räiskimisestä. ; )
Kannattaa kokeilla muuallakin! Miksi harmaa asfaltti saisi tyrannisoida niin suuria alueita meidän maailmastamme? Lupa pitää kysyä kuitenkin ELY-keskuksesta, jos yleistä tietä aikoo maalata.
