Kuka varasti vastarannan?

Pari utuista päivää näytti hävittävän loputkin värit ja muodot lumen valkaisemasta maailmasta.

Vois melkein jättää kameran kotiin ja näyttää valkeita papereita ja kuvitella siihen maiseman. 
Kun Tahvon kanssa käveltiin keskelle järveä, tuli epätodellinen olo. Jos joku on lukenyt Prinssi Kaspianin matkan maan ääriin (CS Lewis) loppuun asti, niin hippunen samaa tunnelmaa löytyi nyt jäältä.

Kaikki äänetkin katosivat ja tuli olo, että oltiin vain kahdestaan maailmassa,Tahvo ja minä. 
Se oli ihan hyvä satutunnelma, varsinkin, kun tiesi, että turvallinen ranta odotti selän takana ;).

Pieni retriitti.

Kotonakin on vietetty välillä retriittiä. Tälle meillä näyttää silloin ;)
Nyt alkoi bloggeri tökkimään, joten lisää kuvia joku toinen päivä.
Tästä tuli tämmöinen rauhan postaus, joten rauhaa vaan sinullekin!

Pieni retriitti

Kesken asioilla juoksentelun pidin pienen ajattelu tauon kylän vanhalla hautausmaalla.
Metsä oli jo osan vallannut ja villit heinät saivat koristaa nimettömiksi kuluneita muistomerkkejä.
Tällä tiellähän me kaikki ollaan, eikä varmaan sadan vuoden päästä meistäkään näy kummempaa jälkeä.

Siellä, missä tekstit vielä näkyivät, löytyi kylän historiasta tuttuja sukunimiä ja kuoltu oli silloinkin monen ikäisenä. Jossain haudassa lepäsi perheen neljä lasta, kaikki pieninä kuolleita. Siinä on riittänyt murhetta.

Joissain taas näkyi tarve tuoda omaa asemaa esiin vielä haudankin takaa. Oli monenmoista titteliä nimen edessä. Pari liikuttavaakin tuli vastaan. Joku, jolla ei ollut omia ansioita oli tituleerattu talollisen weljeksi ja yhden pienen ristin alla lepäsi talon vanhus. Minkälaiset lienevät elämänkerrat näilläkin kerrottavanaan.

Myös omatoimista muistomerkin tekoa oli harrastettu, josta voisi varmaan tänäkin päivänä ottaa ideaa ; )

Liekkö Emil itse kivensä kaivertanut kuolinpäivää vaille valmiiksi? Eipä kerro kivi tarinaansa.

Mutta sää oli kaunis ja elämä rehotti villeinä kasvustoina hautojen päällä. Se muistutti, että tänään on aika elää ja ottaa vastaan se, mitä elämä eteen tuo.