että kirjottelu on jäänyt jalkoihin.
Käsitöitäkin on tullut tehtyä joka mutkassa, mutta
ehdin niitäkin jo pistää eteenpäin muistamatta kuvata.
Istuintyynyn kyhäily on käsillä ja väsyneenä olen tehnyt vain kokeiluja eri tekniikoilla,
kun ei ole jaksanut keskittyä oikeaan virkkauspuurtamiseen.
Puolitorkuksissa kävellyt aamulenkit on tuoneet iloa silmille.
Järvi ja sen monet ilmeet jaksavat ilahduttaa palelevaa mieltä.
Veden heijastukset ja upeat, herkät värit.
Tuoksut ja äänet. Veden lähellä lintujen äänimaailmakin on ihan omanlaisensa.
Tänään kuului sammakoiden konsertointia (joo, ei ne tosiaan ole lintuja), kaulushaikaran
tööttäily,( Tällä yksilöllä taisi olla asmaa, kun sisäänhengityskin kuului selvästi kaislikon kätköistä), http://www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/lintukaraoke-kaulushaikara/
lokkien mekkalointia unohtamatta. Myös härkälintu taisi uiskennella lahdenpoukamassa. Pian saamme sitäkin sulosointuista musiikkia...
Yhdellä aamulenkillä Tahvo löysi pienen, eksyneen koiravanhuksen risukosta. Yritimme sitä kiinni saada
ja seurailimme, kun emme saaneet. Onneksi omistaja kuuli Tahvon haukahduksia ja tuli katsomaan
siltä suunnalta ja niin pääsi sokea ja kuuro pappakoira omaan kotiin.
Tänä aamuna viisas jänis oli piiloutunut risun alle. Hyvin olikin piilossa, mitään ei oltaisi huomattu, ei edes Tahvo, ellei suunnilleen astuttu sen hännän päälle. Silloin se ryntäsi karkuun ja herätti meidät aamuhorteesta.
Semmoista saarielämää.
Hyvää Vappua vaan kaikille! Saas nähdä missä lumimöräkässä sitä juhlitaan. Lapsena piti vappuna saada kesämekko päälle ekaa kertaa. Nyt täytynee kaivaa villahousut takaisin komerosta. ;)
