No sen siitä saa, kun vanhoilla päivillään alkaa juoksemaan miesten perässä.
Melkein nolottaa. ;)
Hyvät syksyn suunnitelmat on menneet ihan uusiksi.
Virkkaukset on jääneet virkkaamatta,
maalaukset tekemättä... Miten tässä vielä käy?
Nyt sentään sai kaivettua akvarelli vempeleet pöydälle
ja tehtyä ystävälle kuvan hänen lapsuutensa mummolasta.
Valokuvia ei montaa ollut, mutta muistikuvia kylläkin ja niitä oli mukava kuunnella.
Tämmöinen satu siitä syntyi. Muisto lapsuuden kesästä.
Olisipa vielä pelakuu mummon ikkunalla.
