Hankin kirpparilta valohoitoverhot.
Tai tytär hiukan painosti...suorastaan osti ne minulle, kun en osannut päättää.
Ja se oli hyvää painostusta, sillä nyt näyttää koti paljon aurinkoisemmalle.
Nämä saavat olla nyt minun jouluverhoni, näillä sukelletaan iloisemmin
pimeimmän kaamoksen ohi. ;)
Semmoinen ihme sattui tänään aamulenkillä, että nähtiin melkein aurinko.
Ainakin sen vaikutus pilvien takana.
Se on tänä syystalvena niin harvinainen ilo, että
pitää heti ottaa valokuvia. Muut kuvat sitten tärähtelivät miten sattuu, sillä kaikenkaikkiaan
oli vielä hämärää.
Voi että, millehän se tuntuu, kun tämä pimeneminen pian loppuu ja
vielä joskus aurinko paistaa täydellä terällään koko päivän!
Siinä toivossa!
