Tulkaa ostamaan polokupyöriä

Työpaikan mainontaa...

Tervetuloa siis Säynätsaloon, Parviaisentie 3een, mun keittämälle kahville
ja koekaniiniksi mun tekemille leipomuksille, jotka useimmin on
pannaria, tai raparperipiirakkaa. Ja lisäksi:

Ostamaan edullisa, huollettuja, käytettyjä pyöriä!
Tässä vanhempi "korjaamopäällikkö" koeajamassa.

Ja tässä nuorempi. On helppo tehdä mainoksia, kun on hyvät mallit ;)
(Ps onneksi nämä tyypit eivät lue tätä, saan härnätä rauhassa ;) Mutta
niinkuin kuvista näkyy, meillä on varsin hauska työporukka .

Menee se kesä töissäkin käyden,
MUTTA HUOMENNA ON VAPAAPÄIVÄ! ;)

Sinulle mukavaa olemusta tänään ja huomenna!

Elämän hiutaleita

Ylioppilasjuhlat lähestyy.
Ystävän koira on käynyt niin paljon kouluja, että hänelle tilattiin myös ylioppilashattu.
Tein kaksi eri kokoa, kun en ollut ihan varma sen hatun numerosta.

Vihreys valloitaa Säynätsaloakin, vaikka jäätävä tuuli syö uimahalut.

Tahvo antoi juurihoitoa vanhalle männylle...

 

 Uiminenkin huvitti ja sen jälkeen ekologinen kuivaus ja föönaus.

 Päijänne on kaunis katsoi sitä miltä suunnalta tahansa.

Lokki on samaa mieltä.

Vanha kunnon sulhanen on saanut töitä markkinointi osastolta!

Tässä linkki kauniiden postikorttien luo:
http://kuvaamataito.fi/kesainen-postikortti-kuvitus-herne-ja-aakkosia/
Käykääpä ihailemassa! 

Semmoisia elämän hiutaleita tältä päivältä.
Mukavaa päivää sinullekin kielotötteröiden aikaan!

Vaaleanpunainen Säynätsalo

On täällä Säynätsalossa muutakin kuin Päijänteen rantoja. 

Täällä jopa asuu ihmisiä, meitä pieniä mönkiäisiä. 
Ja pienet ihmiset rakentavat pieniä taloja,- no joskus isompiakin-, joissa on lämmin asua ja nukkua lumisen talven keskellä. 
Täällä on monia suloisia pikku koteja, jotka on myös ilo ohikulkijan silmälle.
Niissä on mukavasti väriäkin! Tämän päivän kalpea harmaus ei vielä ollut yltänyt tämän kylän maalipensseleihin, kun nämä torpat rakennettiin ja nyt ne taitavat olla jonkinmoisessa suojelussa.

Tässä kokoelman alku näitä söpöläisiä.
 Ajattelin ajan oloon kerätä ne kaikki kameralla talteen. "Kerää koko sarja"-tyyliin.

Olen vielä sen verran innoissani tästä uudesta kotisaarestani, että näen kaiken vaaleanpunaisten silmälasien läpi..... tai ei vaineskaan. 
Sattui aamulenkillä semmoinen hetki. Se mikä värjää
kaiken ruusuiseen sävyyn.

Vai johtuneeko Säynätsalon historiasta?

Tämä saarivaltiohan on syntynyt Sahan ja vaneritehtaan ympärille tyhjästä vaan joskus 1800-1900 lukujen välimaastossa. Ja koska tämä oli työläispaikkakunta, tämä oli aikanaan Suomen punaisimmaksi kunnaksi tituleerattu.  
Nyt Säynätsalo kuuluu Jyväskylää ja poliittiset värit ovat muutenkin haalistuneet, joten olkaa hyvät: Tässä minun punainen hetkeni ;)

Löytyy täältä myös kirkko, kaunis kuin kukkanen. Yksi mummo kertoi lapsuuttaan, että vaikka täällä oltiinkin tulisen punaisia, niin kirkkoon oli mentävä, tai äiti antoi piiskaa.

Tornissa istui harakka jutustelemassa viirikukon kanssa. Kuulosti niin mukavalle
rauhallinen rupatteluhetki aamun hiljaisuudessa. Kukko oli enemmän kuuntelijan paikalla. Lienee vuosien saatossa kuullut monet tarinat. 
Täällä tornissa päivystivät Lotat sodan aikana ja tekivät ilmahälyytyksiä tarvittaessa.
Silloin lienee kukko kuullut tyttöjen sydänsurut sun muut mietteet.

Säynätsalolainen versio "Kaksi tornia" tarinasta. Nämä tornit seisovat samalla mäellä ja pyrkivät saamaan yhteyden ylös, kumpikin omalla tavallaan. Harakka oli valinnut
hengellisen tien.

Ja kirkon vieressä hautausmaa, monien tarinoiden päätepiste.
Täällä näkyy olevan aina avoimet ovet.
Myös mummo, jolta monet tarinat kuulin aikanaan, löytyy nyt täältä. 
Reipas Elvi, tai Elevi, ehti elää melkein 90 vuotiaaksi.
Voi miten aika silti kuluu nopeasti.

Yritetään me ottaa tämän päivän hetkestä kiinni ;)

Vettä jokapuolella.

On niin mukavaa, kun vettä on jokapuolella.
Iltalenkillä melkein pelotti kävellä aallonmurtajalle, kun
Päijänne tuijotti mustana ja huokaili vain hiljaa.

Koti on vielä osittain laatikoissa.
Asunnossa leijuva rakennuspöly kylpyhuoneremontin jälkeen pistää pesemään joka paikan 
ja lattian moneen kertaan. Muuten on kokoajan tuntu,
että täällä taidan tulla viihtymään. ;)

Hämäryys haittaa valokuvausta, mutta nautin näistä maisemista ja osaan kuvitella,
miten kevät tuo värit ja elämän kaikkeen.

Mielenlepuutusmaisemia.

Joulukuu...hm. Hyvää joulun alus aikaa kuitenkin!