Rakastan Elämää

Nyt pyörähti käyntiin viimeinen työviikko. Ties vaikka elämäni viimeinen, sillä

toivoakseni pääsen alkuvuodesta eläkkeelle.

Pikkuisen tekemiseen keskittyminen on hakusessa. Mutta jotain tuossa

näpertelen materiaalien rippeistä, joita vielä on jäljellä.

https://www.youtube.com/watch?v=avRfFf92Yog

Tilanteesta johtuen on tämä laulu pyörinyt mielessä. Siksipä se kai piti vääntää

rautalangasta. Olisiko siinä aineksia huoneentauluksi? Kunhan sen kiinnittää

vaikkapa huopapohjalle...

Tämä, vähän arkisempi teksti voisi olla ovikylttinä, kunhan siihen sopivan pohjan
jostain kehittää.  Vanhan laudanpalan kun löytäisi...

 Elämän rakastamisen, joulun lähestymisen ja itsenäisyyspäivän
tunnelmien mielessä pyöriessä tuppaa kuusenkoristeetkin
vääntyvän sydämelliseen muotoon.

Rakkautta siis vain. Koko loppu vuodeksi teille toivotan.

Tuliko risuja?

 Vaikka talvi on kaunis,

siihen alkaa olla  väsynyt. Odottaa vain tuskaisena, millon lumet  sulavat.
Tänään oli jo upea sää ja sen verran lämmintä auringossa, että pystyi touhuamaan paljain käsin.  

Naapureiden harvennushakkuu on minun aarreaittani. Nyt keräsin sieltä mainioita riippakoivun oksia.

Kun niiden ympärille alkoi pyörittämään rautalankaa, pysyi hyvin lämpimänä. 

Pyöritin ja pyöritin. Hain välillä lisää risuja ja taas pyöritin, sillä näperryskoneeni oli hyvässä vireessä.

Pötkylä venyi ja luikerteli pitkin pihaa. Se jatkuu varmaan huomenna, tai jonakin päivänä.

En tiedä vielä, mikä siitä tulee.Myöhästyinkö virpomisista? Olisi ainakin kunnon vitsa. Entä suuruudenhullu ovikranssi? Kukkapurkki? Lintulauta? Taideteos?  Siitähän voi tehdä mitä vaan. Katsotaan, minkälainen elämä sillä on edessään.

Mukavaa valon voittokulkua. Ehkä jo huomenna tulee ensimmäiset muuttolinnut...