Metsä oli jo osan vallannut ja villit heinät saivat koristaa nimettömiksi kuluneita muistomerkkejä.
Tällä tiellähän me kaikki ollaan, eikä varmaan sadan vuoden päästä meistäkään näy kummempaa jälkeä.
Siellä, missä tekstit vielä näkyivät, löytyi kylän historiasta tuttuja sukunimiä ja kuoltu oli silloinkin monen ikäisenä. Jossain haudassa lepäsi perheen neljä lasta, kaikki pieninä kuolleita. Siinä on riittänyt murhetta.
Joissain taas näkyi tarve tuoda omaa asemaa esiin vielä haudankin takaa. Oli monenmoista titteliä nimen edessä. Pari liikuttavaakin tuli vastaan. Joku, jolla ei ollut omia ansioita oli tituleerattu talollisen weljeksi ja yhden pienen ristin alla lepäsi talon vanhus. Minkälaiset lienevät elämänkerrat näilläkin kerrottavanaan.
Myös omatoimista muistomerkin tekoa oli harrastettu, josta voisi varmaan tänäkin päivänä ottaa ideaa ; )
Liekkö Emil itse kivensä kaivertanut kuolinpäivää vaille valmiiksi? Eipä kerro kivi tarinaansa.
Mutta sää oli kaunis ja elämä rehotti villeinä kasvustoina hautojen päällä. Se muistutti, että tänään on aika elää ja ottaa vastaan se, mitä elämä eteen tuo.
Varmasti pysäyttävä paikka. Ja jos antais mielikuvituksellensa valtoimen vallat niin kyllä tarinaa syntyisi.. koskettavaa. Mutta niin totta tuo mitä loppuun kirjoitit, miten se ajoittain pääseekin unohtumaan..
VastaaPoistaJoo, täällä oli monta elämänkertaa mullassa, joita oli mielenkiintoista yrittää arvailla.
PoistaTuollaiset vanhat rautaristit ovat kauniimpia kuin nykyiset mustat kantikkaat, persoonattomat kivet. Tärkeää on muistaa elää, eikä vain olla olemassa.
VastaaPoistaJust näin on sekä ristien, että elämän suhteen.
PoistaVanhat hautausmaat on tosi koskettavia paikkoja.
VastaaPoistaOmalle haudalleni olen toivonut luonnonkiveä jossa kolme kirjainta äet.Katotaan toteutuuko
Mun isän haudalla on veden kovertama reikäinen kivi I-joen pohjalta ja siinä pieni messinkilaatta. On helppo tunnistaa oman isän hauta ja heti tulee muistoja mieleen.
PoistaJoko sinulla on kivi katsottuna ; ).
Ei oo vielä mieleistä löytyny, poika saa sitten etsiä:)
PoistaHautausmaat ovat rauhoittavia paikkoja, tykkään kävellä varsinkin vanhojen hautojen väleissä ja miettiä juuri noita tarinoita. Viime päivinä olen paljon miettinyt erästä, jota ei vielä ole haudattu. Ja sitä, miten pitäisi tarttua hetkeen, silloin kun on aika.
VastaaPoista