perjantai 18. lokakuuta 2019

Joulusta ystävänpäivään on lyhyt matka

Katsikatöiden lomassa tuli muutama joulukortti vielä mieleen
Makeaa ja rauhallista olis tarjouksessa ;)





Mutta sitten ajatukset karkasivat jo ystävänpäivään.
Mielessä pyöri laulu kahdesta puusta.





Niistä tuli talviset versiot .
Tämä tihkusateinen keli kai karsi värimaailmankin hyvin hillityksi.

Mukavaa viikonloppua sinulle, värikästä, tai harmaata,
mukavaa silti!

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Rakkaudellista katiskan vääntelyä.

Pari rakkaudellista katiskaa tuli väänneltyä.
Käpyjä sydämen sydämenä.
Suihkaus valkeaa voisi sopia huurteeksi niin
olisipahan pakastesydämiä ;) Talvisydämiä.




Tänään kääntelin koko päivän pupun kuvaa.
Tämmöinen tuikunkantaja siitä tuli. Miun tekemisissä tuntuu aina olevan
lapsellinen lähestymis ote, vaikka kuinka vakavaa joskus yrittäisin. 
No nyt en edes yrittänyt, joten pupusta tuli kovin naivistinen
otus.  Kertonee jotain tekijästään :)




Kesän tullen tuon voisi kastella piimäseoksella ja ripotella kiven päällä viihtyvän
sammalen murskaa sen niskaan. Ehkäpä se alkais kasvamaan vihreää.

Jatketaanhan taas tekemisiä!

maanantai 14. lokakuuta 2019

Mitä jäi katiskaan?

Yksi pölyämätön materiaali on tämä katiskaverkko.
Siitä aion nyt väännellä amppeleita ja kynttilälyhtyjä.

Tässä ensimmäisiä versioita.
Mutta ovatpa hankalia kuvattavia!

Eka amppeli muistuttaa vesilintua, jonka selässä kukka kulkee, mutta
ei tuosta kuvasta oikein selvää ota.




Lyhty harjotelma näyttää tältä. Verkon kääntely ja vääntely on oikein mukavaa
puuhaa, kunhan pitää hanskat kädessä, ettei sormet saa naarmuja.






Välillä käytiin Bertan kanssa käpymetsässä, mutta olivatpa ne märkiä.
Pistin ne hetkeksi uuniin 200 asteeseen, ettei niistä tursuisi ötököitä ympäri taloa, kun ne alkavat kuivumaan.




Ja tästä on tulossa niille kotipaikka, kunhan kuivuvat.




Harmaasta säästä huolimatta ruska hehkuu täällä kauniina. Käytiin sunnuntaina
Hyyppään vuorella sitä ihailemassa. Ei suotta tuota vuorta
kehuta Keski-Suomen Koliksi.

Mukavaa viikkoa sinne jokkaiselle!

torstai 10. lokakuuta 2019

Kaikenkirjavaa joulua

Koska en yhtään tiedä, millaisia kortinostajia Työllistämisyhdistyksellä on
teen niin monenkirjavia, että ehkäpä jokaiselle joku tarttuu käteen.
Tässä muutaman päivän saalis.
Joitakin on useampi kappale melko samankaltaisia, mutta ihan samanlaista
ei kahta löydy.

joulutervehdys

Ryijymäinen kuusi

Peura jouluaamuna

Peura ja tähti

pullukka punatulkku

Vielä pullukampi punatulkku...
Olisko jo aika ryhtyä dietille?

Tinitintit, söpöläiset

Ja joulun tähti loistakoon
lokakuun harmauteen.

Siinä saalista tällä erää.  Jatketaan harjoituksia!
Täytynee pitää taas pieni joulutauko,
alkaa aivoissa lyödä tyhjää.
On ladattava joulu-akku.

Mukavaa viikkoa sinulle!

tiistai 8. lokakuuta 2019

Migreeniä ja rokki lumiukkoja


Migreeni on siitä hankala vaiva, että jos sen saattaakin saada lääkkeillä
hiljaiseksi, niin silti se vie aivokapasiteetistä ainakin puolet
hunningolle.

Niinpä tänään, eilisestä töpöttelystä innostuneena tein satsin lumiukko kortteja
samalla tekniikalla. Mutta susiakin tuli, kun tuhersin kuumaliiman kanssa miten sattuu
ja sakset ja kynät ei tahtoneet totella.  Mutta tuli tästä nyt jonkinmoinen sarjan poikanen
rokkaavia ukkeleita.





Arvelen, että ihmiset rakastavat perinteisiä joulukortteja, joissa on kaunis ja
tunnelmallinen teema... Mutta jospa sekaan mahtuu jokunen toisenlainenkin kortin lähettäjä ;)

Mukavaa joulun odotusta vaan.
Nyt pistän pään tyynyyn hetkeksi.

maanantai 7. lokakuuta 2019

Töpöttelyä sun muuta


Ystävällinen maitopurkki luovutti minulle kylkensä.




Siihen oli helppo leikata mattopuukolla kolosia.



Patjan jämäpaloista sain oivan töpöttimen maalarinteipin avulla ja
kaapista löytyi vanhaa lateksimaalia.



Sillä töpöttelin kuvioita kirjekuoriin töps vaan.





Ehkäpä vielä tussilla niitä ehostan...saa nähdä.


 Tämmöinen siitä tuli valmiina ;)


Näissä hommissa on mukavaa, kun saa samalla kuunnella äänikirjoja tai musiikkia.
Monta vanhaa kirjaa (mm Paulaharjun Sompio) löytyi Yle radion arkistoista ihan ilmaiseksi.
Tänään taas on soinut Bethofenin Silence. Saa samalla sielunhoitoa kun sitä kuuntelee.

Kehuskelenpa samantie eilisellä luontoretkellämme! Sielunhoidosta se mieleen tuli.
Käytiin Laukaan Kirkkoniemessä pitämässä nuotiota hetken ja nauttimassa kauniista maisemista.
Luonto näytti kaikki kauniit puolensa, kun väliin paistoi aurinko, väliin satoi ja upea sateenkaari hehkui järvellä. Sekin oli niin sielua ruokkivaa. 

No kun kehuskelemaan alettiin, niin kerronpa vielä, että ennen luontoretkeä käytiin seurakunnan kokouksessa saamassa tuhti alkupala ehtoollisineen kaikkineen,
joten koko päivä menikin täyden nautiskelun puolelle.



 Mistä sinun sielusi saa evästä? Kerroppa? Opitaan toisiltamme!
Mukavaa viikon alkua sinulle!

Pistetään viel päivän tontut karkailemaan ;)



perjantai 4. lokakuuta 2019

Kippoja pikku tilpehöörille.


Tarvitsin tauon jouluun. Joulu alkoi tuntua paksulle massalle, jota pyörittelin käsissäni, saamatta mitään järkevää siitä ulos.

Niinpä jätin joulukortit kypsymään ja aloin
virkkaamaan pieniä kippoja.





Kyllähän näille käyttöä keksii. Jos nukkekoti tarvii pyykkikoria,
tai pinnit järjestyksen pitäjää.




 Ja säilyyhän näissä sormukset leipomisen aikana, tai autonavaimet.



Tai mitä jos tekisi mini kukka-asetelman?



Laihduttajan karamelliannoskin näihin mahtuisi. ;)

Virkkasin vähän liian pienellä koukulla muurarinlangasta. Siten sain kyllin tiukkaa 
käsialaa, enkä tarvinnut mitään kovettamaan kippoja.

Mukavaa viikonloppua sinulle!

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Eläimiä jouluun


Tavallisimmin joulukorteissa temmeltävät vain punatulkut, porot ja
jokunen karhu. Olen miettinyt, että eikös kaikki muutkin eläimet vietä
omaa joulua metsän kätköissä?
Minun korteissa ainakin loikkii nyt puput. Mitä niitä nyt pääsiäiseen säästelee?




No hevosethan on päässeet ennenkin joulukortteihin, kun ne vetävät väkeä joulukirkkoon.
Tämä tonttu päätti lähteä ratsastamalla.


On täällä yksi punatulkkukin. Onhan ne niin viehättäviä. Ja viihtyvät uskollisesti
koko pimeän talven ilahduttamassa meitä.


Jouluoravakin, harmaaselkä, auttaa meitä selviämään läpi kylmyyden.
Otetaan hänetkin korttiin!


Ja omppuja! paljon omppuja! Niitä on riittänyt moneen korttiin,
joista tämän nyt esittelen :)


Mitähän seuraavaksi?  Tänään töitä tehdessä olen kuunnellut Muumipappa ja meri - kirjaa
netistä.  Pitää vähän keventää, ettei joulu ala tursua ulos korvista kyllästyttämiseen asti.

Jatketaan kehittelyä! Sinä siellä, minä täällä :)

Suloista joulua!

Oikein mukavaa, siunauksellista, levollista ja mitä nyt itsekukakin kaipaa, semmoista joulun aikaa jokaiselle! Tässä katis...