lauantai 16. helmikuuta 2013

Vara-aurinkoja



Välillä tuntuu samalle, kuin pelakuustani, että näiden talvien ylitys on lähes ylivoimaista.



Vaikka on paljon kivaa ja hyödyllistä tekemistä, ei virta tahdo riittää.



Pilvisen taivaan valuessa päivästä toiseen pään päällä alkaa epämääräinen uneliaisuus ja huono mieli hiippailla niskaan, kuin nuoskalumi.


Silloin on pakko hankkia vara-aurinkoja. Tänään ostin ensimmäiset. Nyt nämä loistavat keittiön pöydällä ja tuntuvat hohtavan valoa.



Myös tällaiset auringot on hyödyksi. Näitä on hyvä käyttää sisäisesti.




Vielä sisemmäs yltäviä aurinkoja hain, kun änkesin eilen illalla mukaan rukouskokoukseen. Se oli vieraiden ihmisten kodissa, jossain pitkien metsäteiden päässä ja vähän jännitti, mutta siellä oli arkisen hyvä henki ja sain herkullisen piirakan lisäksi pieniä toivolla ladattuja tähtimurusia sisimpääni. 



 Jospa taas jaksan kulkea talven viime metrit kohti valoa. Jaksan kuin peikonlehteni.

Jaksan kuin murattini kantaa vihreää elämää läpi harmaiden päivien, sillä sisimpäni on ruokittu auringolla. ; )

Sitäpaitsi. Tänään aamulenkillä hiljennyin kuuntelemaan tintin tuttua laulua. Se pulppusi puunoksalta suoraan sydämeeni, kuin pikkuinen puro. Se oli varmimman meteorologin ennuste kevään tulosta.


Siispä koukku käteen ja jatkamaan elämän pienissä yksityiskohdissa puurtamista. Kevät tulee.

Minkälaisia vara-aurinkoja sinulla on? Voitaiskohan me oppia toisiltamme joitain uusia selviytymiskeinoja? ; )


4 kommenttia:

  1. ♥ voi miten kaunis postaus! ♥ yhdessä eteenpäin :)

    VastaaPoista
  2. Ihania aurinkoja siulla.
    Vähän samoja täälläkin, keväiset verhot ikkunaan, kukat kellarista kuistille saamaan valoa,keltasta lähelle.
    Kirkon paastoaika on varma kevään airut.

    VastaaPoista
  3. "Kirkon paastoaika on varma kevään airut" - runollisesti sanottu :)

    Vara-aurinkoja tarvitaan. Kiva kun sait lätsän valmiiksi: tottahan kevät tulee, kun on jo lätsäkin!
    Tänään tuli keväinen olo, kun tallustelin avannolle. Ei tuullut yhtään, tiellä oli jo kuivia kohtia, lumi oli sulanut paikoin. Avannollaan ei ollut puhallin päällä, kun vesi pysyi auki ilmankin. Kevättä, kevättä!

    Aurinko on piilotellut, se tuo kevättä ilmaan. Ensi viikolla on luvattu kuulemma aurinkoisia päiviä; niitä odotellessa halaus sinne keskiseen Suomeen :)

    VastaaPoista
  4. täälläkin aurinko pitänyt jo pidemmän ajan vapaapäiviä, kuten siskoni sanoisi, vara-auringon tarvetta siis on, mulle sun ihana postauksesi toimi sellaisena kun sitä tääl sängynpohjal lueksin edelleen flunssan kourissa. uuden kasvun alku, kevään ensimmäinen tulppaanikimppu, tintin laulu, raystäiden tippuminen, ne ovat ihania asioita. myös tuo piirissä käynti, ihmisten kanssa elämän perimmäisten asioiden jakaminen tuntuu hyvältä. itse en niissä ole käynyt vuosikymmeniin, siis lapsuuteni jälkeen, kunnes viime kesänä sain kutsun lähteä mukaan srk:n naisten saunailtaan. viihdyin siellä hyvin ja aion kyl osallistua ensi kesänäkin jos vain mahdollista:))

    VastaaPoista

Kerrohan ystäväiseni!