lauantai 27. heinäkuuta 2013

Rättimattoa jalkakäytävällä


 Muistinpa viimein ottaa kameran mukaan, kun menin Käpyyn. Siellä odotti kuun alussa maalattu räsymatto vielä kirkkaana ja kauniina. Vaikka maaleina käytettiin kaiken maailman sisälatekseja, mitä kierrätyksestä ja maalikaupan sekundahyllystä saatiin, niin hyvin ne kestävät sadetta ja aurinkoa. Edellinen matto oli vielä talvenkin jälkeen hyvin näkösällä.



 Maalarit olivat iältään 2v - 60v ja jokainen sai säveltää omaa raitaansa oman inspiraation mukaan ja joku muu sai jatkaa, jos keksi jotain lisättävää toisen työhön. Se oli tosi yhteisöllistä tekemistä.

 Värit olivat, mitä satuttiin saamaan, mutta ihmeesti niistä vaan muodostui mukava kokonaisuus.



 Erilaisen kasvit oli tämän vuoden innoittajista yleisimmät.



 Ja välillä syntyi rehevää abstraksia jälkeä. Tämän tekijästä näki, miten hän nautti värien räiskimisestä. ; )


Mainio päivä. Kaikilla taisi olla mukavaa. Minä homman viimeistelin reunat rajaamalla ja parsimalla väliin jääviä koloja.

Kannattaa kokeilla muuallakin! Miksi harmaa asfaltti saisi tyrannisoida niin suuria alueita meidän maailmastamme? Lupa pitää kysyä kuitenkin  ELY-keskuksesta, jos yleistä tietä aikoo maalata.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Lähtöselvitys


 Täällä on lähtöselvitys menossa.


Pääskyskodissa näyttää näin suloiselta aamutuimaan. Kaikki lapset harjottelevat jo lentämistä. Eilen se ujoinkin uskaltautui kokeilemaan siipiään. Välillä tullaan kotipesään huilaamaan. 

Ovat niin lystikkään näköisiä, kun joku hyönteinen lentää ohi, niin pikkunokat kääntyy samaan tahtiin ötökän perässä. lentävä kärpänen näyttää pääskyslapsesta varmaan samalta, kuin karkkimainos ihmisen tenavasta.

Näitä pieniä sain pitää hetken kädessä ja järjestää niille uuden kodin, jota emot ovat nyt sisustaneet savella pääskystyyliin sopivaksi.


Minun pesäni näyttää tältä. Paljon olen karsinut, vienyt roskikseen, tai kirpparille, jotain polttanut. Silti ihmisen lähtö on tavaraa täynnä. Varsinkin jos on käsillä tekevää sorttia.


Perjantaina sitten saan avaimet uuteen kotiin ja lauantaina hyppään, kuin sammakko siihen elämään, jota uusi koti, uusi ympäristö ja syksyllä alkavat uudet työt tuovat tullessaan. 
Tämä muutto on samalla käytännöllistä surutyötä ja vanhan liiton purkamista.
Mitä uusi tuokaan tullessaan...

Mukavaa tätä päivää sinne! ; )

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Lopputyö

Näin tämä elämä viskelee.
Kaksi vuotta ehdin asua tätä pikku torppaa metsän keskellä, kun tuli elämän pakottavia syitä muuttaa pois, enemmän ihmisten ilmoille. Lähtemisen haikeutta olen nyt käynyt läpi, uusi koti on tiedossa, eikä rivitaloon muuttaminen enää tunnu niin ahtaalle. Saanhan sielläkin pikkuisen pihan, jonka pystyn pitämään mieleisessäni kunnossa. Mielikuvituksella siitä voi tehdä oman miniparatiisin.
Lopputyökseni ja kiitokseksi Piilolalle, maalasin olohuoneen nuhruiset seinät, jotta uuden olisi mukavampi kotiutua tänne.


Tässä muuton ja elämisen sekamelskassa pidettiin vielä lasten kuvataidepäivä. 11 pikkutaiteilijaa ahersi pihallani innoissaan ja maalissa oltiin yltä-päältä. Hienoja töitä tuli. ja välillä seurattiin Riitan nukketeatteri esitystä Ruutin elämästä, pelattiin jalkapalloa ja otettiin vilvoitusta puutarhaletkusta.





Kaikille taisi jäädä oikein hyvä maku siitä päivästä.


Muuttaahan ne linnutkin, kun syksy tulee. Minä otan pienen varaslähdön ja muutan 23km etelämmäs.
Mutta jatketaan kesää silti vielä!

Ps
Kerroin teille pääskysistä, jotka putosivat pesän mukana ja asuvat nyt kukkakorissa räystään alla. Muiden pesien pääskynpojat jo harjottelevat lentämistä ympäri taloa, mutta nämä kolme viipyvät vielä pesässä. Vuokraisäntäni, Samppa sanoi, että taisivat pelästyä siinä rytäkässä, eivätkä uskalla lähteä kovaan maailmaan. Välillä jo istuvat korin reunalla ihmettelemässä.
Jospa ne huomenna jo rohkenevat. ; )

Mukavaa tätä päivää sinulle!