keskiviikko 14. elokuuta 2013

Sataa

Sataa.
Niin mahdottomasti, koko päivän.


Sataa.


Pisarat tirskuu pilven raosta yhtenään.
Sataa.



Suojasta sitä on hyvä katsoa.
Varsinkin, jos on mukavaa seuraa.


Tai kotikolosta, peiton alta,
kun ropinamusiikki saa silmäluomet unelijaiksia.



Mutta onneksi ei eilen satanut näin paljon, kun ekaa kertaa yli kymmeneen vuoteen päästiin hevosen selkään.
Hauska tunne, kun muutaman askeleen jälkeen keho tunnisti: tällaistahan se oli! Kivaa!
Tämä tehdään vielä uudelleen. Kiitos tytär, kun jaksoit yllyttää. ; )



Pahin pelkoni ei toteutunut: Pääsin jopa alas heposen selästä ratsastuksen jälkeen.
Tänään lihakset muistaa hyvin, että eilen tuli kokeiltua ratsastamista...

Mukavaa sadepäivää kanssaihmisille!



2 kommenttia:

  1. Mukavaa, että menitte polleilemaan! Sinäkin tosiaan harrastit sitä, hyvä Kaisa, kun yllytit :)

    Kävin jo kurkkimassa aamulla, olisiko kirjoitusta tullut ja nyt oli, kiva!
    Kaikinpuolista jakselua sinne; mua ramasee kamalasti tänään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää ramasua sulle! Oletkin reissannut niin, että voisit jo pitää vähän lomaa;)
      Hepostelu oli varsin innostavaa. Tekee mieli toistekin.

      Poista

Kerrohan ystäväiseni!

Suloista joulua!

Oikein mukavaa, siunauksellista, levollista ja mitä nyt itsekukakin kaipaa, semmoista joulun aikaa jokaiselle! Tässä katis...