sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Korituolin kasvojenkohotus

Minulla oli rähjäinen korituoli, jonka punokset purkautuivat sieltä sun täältä. Suunnittelin heittäväni sen kuuseen muuton yhteydessä, mutta jotenkin se vain kulkeutui mukaan uuteen kotiin. Ajattelin sitten kokeilla sen tuunaamista vielä yhdeksi kesäksi.
 
 
 
Rottinkia ei minulla ollut, mutta kerä matonkudetta löytyi. Sillä sidoin ja ompelin tuolin kasaan.
 
 
 
Jostain oli mukaan jäänyt kulkemaan puoli pulloa punaista automaalia spray-pullossa. Sitä sumuttelin komistuksen pintaan.
 
 
 
No, vähän loppui kesken, sitä on pakko ostaa  lisää. Muuten tuolivanhus tuli yhden kesän kuntoon ilman rahaa. ; ) Ties vaikka kestäisi kaksikin kesää? Maalihan jäykistää matonkuteen tiukaksi punokseksi...ehkä ; )
 
 
 
Myöhäisiä kylvöjä tein myös ikkunalaudalle. Mainospaperista taiteltu istutusastia (japanilaista mallia) on myös ihan hyvää kierrätystä. Yhden idätyksen kestävä. Kukkapenkkikin on vielä suunnittelu vaiheessa. Kunhan siemenet itävät, pitää ottaa lapio käteen.
 
 
Lopuksi vielä kuva , miten pikkuinen, ruskeavetinen Tervajoki voi silloin tällöin olla kultainen virta, kun se heijastaa taivasta.
 
Mukavaa äitienpäivän iltaa ja kesän alkua sinulle! Täällä kukkui käki.
 
 
 

5 kommenttia:

  1. Ihanaa kun tuolivanhus sai uuden maalin, eihän hyvää tuolia kannata pois heittää.

    VastaaPoista
  2. Wau mikä väri - upea. Ja eihän tuollaista ihanuutta voi pois heittää..

    VastaaPoista
  3. Meillä viime kesänä maalatut vanhat rottinkituolit olivat talven taivasalla ulkona ja vain vähäisiä kohtia, joista maali kuoriutuu irti. Ilmeisesti syynä alkuperäisen lakkauksen irtoaminen ja se samalla irroittaa maalipinnan.

    VastaaPoista
  4. Se lakka tuntuu olevan hilseilevää näissä. Onneks tämä tuoli oli jo paljaaksi kuoriutunut. ; )

    VastaaPoista

Kerrohan ystäväiseni!