perjantai 19. huhtikuuta 2013


On mukavaa, kun on kaunis kotitie.
Kotiin palaaminen ilahduttaa vielä enemmän. 
Tavallinen suomalainen metsä on ihmeellinen.


 Metsässä liikkuminen parantaa pahan mielen, 
sillä metsässä aina joku hymyilee sinulle. ; )


Sammal rakentaa pehmeää peittoa kiven kylkeen. On keksinyt, miten jyrkän kohdan yli hypätään.
Metsässä on helpompi keksiä luovia ratkaisuja elämän äkkijyrkkiin käänteisiin.


Ja ehkäpä  löytää sen valoisan näkökulman.

Ja metsästä on kiva palata kotipihaan ihmettelemään kevään etenemistä.


Raparperin alut löytäessään riemastuu varmasti! Niissä on elämisen voimaa ja intoa ; )
Kun nykyaikana kaiken pitää olla niin seksististä, 
niin kyllä se luontokin osaa... eikä sanoissaan säästele. ; )

Keväistä intoa sinullekin tänään!

4 kommenttia:

  1. Sinulla on aivan ihana kotitie ja oikea metsä ympärilläsi Stiina! ihastelin kauan edellisen postauksesi jäätyneitä kuralätäköitä. uskomattoman kauniita. uusi taustasi on kiva!

    VastaaPoista
  2. Saman kaltaista tietä miekin täällä astelen.
    Metsät on ihania paikkoja, joskus näkee kannossa peikkoja:)

    VastaaPoista
  3. ..metsään tahdon mennä nyt - Tanni rallattelee..

    VastaaPoista
  4. Kiitos sammaleen hymystä kiven kyljessä :D
    Ja kotitiesi jakamisesta :)

    Täälläkin raparperi pungertaa kasvustoa täydellä teholla!

    VastaaPoista

Kerrohan ystäväiseni!