maanantai 13. maaliskuuta 2017

Tunnustus

Hyvä on. Pitää se kertoa.
Minulla on ollut ongelma, johon koko alkuvuoden
olen etsinyt ratkaisua.
Se on tämmöinen:

Asun toisessa kerroksessa.
Nyt on koirani Tahvo tullut vanhaksi, mutta ei vielä lopen tautiseksi.
Iloisella huumorilla se vielä kulkee kanssani lenkillä.
MUTTA rappuset on vähän liikaa. Ne ei huvita. Ne rasittaa.
Kesänlämmön tullessa ne muuttu jo tosi vaikeiksi.
Kun vielä omat polvet kiukkuilee yhtäaikaa
oli pakko tehdä taas tämä:

Me muutamme.

Nyt on löytynyt uusi koti
maan tasalta ja täällä pakataan.
Monesko kerta minun elämässäni?
Enemmän kuin kahdeskymmenes.
Ja aina on lähdölle ollut olevinaan joku hyvä syy.


Ehkä sairastan muuttamista. Ehkä aina jaksan kuvitella, että
uudessa kodissa on kaikki paljon paremmin?
Pitäisikö perustaa nimettömät muuttoholistit yhdistys?

Mutta on tässä hyvätkin puolensa.
Onpa tullut matkailtua maakuntaa ja Suomea ympäri!
Ja voisin olla hyvä muuttoneuvoja ja pakkaustyöläinen!
Enkä ole liikaa kiintynyt maalliseen rihkamaan,
kun joka siirrossa karsii turhaa romua elämästä.
Sitäpaitsi olen tutustunut moniin ihaniin ihmisiin,
jakanut palan matkaa, elämää, palan sydäntä.
Ehkä en kuitenkaan osaisi elää paikkalinnun elämää,
kun muuttolinnuksi olen kasvanut.


Siispä tehdään tämä "kevätmuutto" hyvillä mielin,
toiveikkaana, että uusi koti toisi uusia hyviä asioita
tähän hetken kestävään elämään.
Kevätiloa sinulle ja uusia ulottuvuuksia!
(kuvat tähän juttuun ovat vanhoja tekeleitä ;)

6 kommenttia:

  1. Oikea ratkaisu ♥ Minäkin olen päättänyt, että jos joku valittaa kissoistani, niitä ei hävitetä, vaan etsitään uusi koti.
    Ihana pupu-taulu. Voin kuvitella itseni tuonne pupun viereen katselemaan kaukaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sude! Kyllä me eläin-immeiset ollaan niin hassuja, että niiden eteen tehdään lähes mitä vaan.

      Poista
  2. Minäkin tai me mieheni kanssa kuulutaan muuttajiin ja paikanvaihtajiin. Aina ollaan asuttu väliaikaisessa talossa, niin nytkin. Onhan se hyvä, että on mahdollista vaihtaa paikkaa, jos siltä tuntuu. Joskus olisi kiva löytää kuitenkin se oma koti johon juurtua kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapa tutulta teidän toive. Vai onko meillä se kaipuu aina, missä asutaankaan?

      Poista
  3. Itse tuli nuorempana tosi paljon muutettua ja se oli kivaa... nyt on kahdessa viimeisessä asunnossa tullut asuttua kummassakin kuusi vuotta ja tää viimenen on oma, niin ilmeisesti asutaan tässä edelleenkin :) Onnea ja voimia muuttoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa toiveita herättävälle, että joku muuttaja on löytänyt sen paikan, minne pysähtyä. Kiitos onnea tarvitaan!

      Poista

Kerrohan ystäväiseni!