keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Valoa ikävä

Kuuden kesäkuvan haaste on mukava just nyt,
kun pimeää piisaa yli oman tarpeen.
Tässä minun versioni niistä:



 Minäpä valitsen kuvia, joissa on paljon tilaa ja valoa ja taivasta.
Niissä sielu lepää.



Juhannusyön taivas. Pilvet kuin kynnöspelto.



Pilvisiä päiviä oli paljon , mutta kauniita nekin!



Kauas ei tarvinut lähteä. Taivas oli lähelläkin. ;)



Pilvinäytelmiä saatiin seurata monenmoisia.



Ja sumuisten aamujen ihmeellistä heräämistä.



Kirkasta ja tyyntä oli sentään välillä elämässä.



Yöllä oli enemmän valoa, kuin nyt keskellä päivää marraskuussa.


Tahvo vartiopaikallaan Päijänteen rannalla.
Näin minäkin mielellään lepuutan silmiäni kauas katsellen.
Mikä lienee sinun näkökulmasi maisemaan?
Entä elämään?

;) Oho. Tais tulla enemmän kuin 6. 
Olen aina ollut huono laskemaan.

6 kommenttia:

  1. Tahvolla mainio tähystyspaikka. kuvasi mieleisiä, itsekin pidän kovin pilvien tuijottelusta. tuli mieleeni lämpimät kesäpäivät lapsuudessa, makaan viltillä selälläni korkean heinikon suojissa, seuraan pilvilampaiden hidasta laiduntamista, pelkkä ajatuskin rentouttaa vielä nytkin!
    avara maisema tuo mielenrauhaa, kuljen paljon pelloilla, tykkään kun näen kauaksi, nuo järvimaisemat kyl olisivat myös mieleeni, tääl ei vaan satu olemaan järviä, pelkkää peltoa ja syvällä uomassaan virtaava Halikonjoki...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin monenlaisessa maisemassa voi onneksi katsoa kauas ja lepuuttaa silmiään ja mieltään ;)

      Poista
  2. Nämä kuvat niin piristävät sumuista päivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkin ollut niin paksua harmautta, että ostin vahvemman lampun, että edes sisällä näkis jotain.

      Poista

Kerrohan ystäväiseni!