torstai 26. marraskuuta 2015

Voi hyvät Sylvit!

Onpas aika karannut.

No sen siitä saa, kun vanhoilla päivillään alkaa juoksemaan miesten perässä.
Melkein nolottaa. ;)

Hyvät syksyn suunnitelmat on menneet ihan uusiksi. 
Virkkaukset on jääneet virkkaamatta,
maalaukset tekemättä... Miten tässä vielä käy?

Nyt sentään sai kaivettua akvarelli vempeleet pöydälle
ja tehtyä ystävälle kuvan hänen lapsuutensa mummolasta.



Valokuvia ei montaa ollut, mutta muistikuvia kylläkin ja niitä oli mukava kuunnella.


Tänä päivänä tuo ihana mummola on surullisessa kunnossa.



Tämmöinen satu siitä syntyi. Muisto lapsuuden kesästä.



Olisipa vielä pelakuu mummon ikkunalla.

6 kommenttia:

  1. Oikein mukavia juoksenteluja :))

    Muistojen mummolasta tuli upea.

    VastaaPoista
  2. Nythän on pikkujouluaika ja monenlaista juoksentelua ilmassa :D Kauniin kuvan olet tehnyt talosta.

    VastaaPoista
  3. Olet taitava maalari! Harmi, että niin paljon on varsinkin maaseudulla rapistuneita taloja.

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia kommenteista!
    Kunpa voiskin tallettaa edes kuvia näistä vanhoista, rakkaudella rakennetuista kodesta, ennenkuin ne häviää kokonaa.!

    VastaaPoista
  5. muistojen mummola taidolla toteutettu!
    vai juoksuaika, oikeastaan se kuulostaa ihan mukavalta Stiina, ihmisen ei ole hyvä olla yksin
    mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista

Kerrohan ystäväiseni!

Suloista joulua!

Oikein mukavaa, siunauksellista, levollista ja mitä nyt itsekukakin kaipaa, semmoista joulun aikaa jokaiselle! Tässä katis...