torstai 16. lokakuuta 2014

Sekametelisoppa-salaisuus

Kerronpa kumminkin teille tämän myllerryksen, johon syksy on minut saattanut.
Aloitetaan vaikka keväästä. Silloin muutin uuteen kotiin uudelle kylälle työn toivossa 
ja mukavan asunnon löytäneenä.

MUTTA( ja niitä on monta, osan kerron tässä.)

Syksyn tullen, kun ulkona ei enää viihtynyt kaikkia päiviä ja tuuletuksia piti pienentää, kävi ilmi, että tämä koti on homeessa jostakin nurkastaan. Ei paljon, mutta sopivasti, että tämmöinen yliherkkä kuonolainen saa oireita. Ja ettei ne työmahdollisuudet alkaneetkaan niin lupaavasti, kuin toivoin.

Alkuhämmingin jälkeen aloin kysellä asumisia sieltä ja täältä ja töitäkin vähän eri puolilta, meikä muuttolintu kun ei ole tiukasti juurtunut minnekkään ja tämä uusi kylä on vielä osittain vieras.

Välillä töitä lupailtiin yhtäällä ja asumista toisaalla, mutta sitten ne peruuntuivat ja minä tässä pyörityksessä olen ollut päästäni hilkkua vaille sekoontumassa.

Viime aikoina olen tuossa naapurustossa yhtä asumusta katsellut ja melkein jo päättänyt siihen kokeilla kotini perustaa, kun se vapautuu. Kunnes tänään kuulin, että töitä saattaisi löytyä muualta, mukavia töitä vuodeksi ja kauniista maisemasta. Ei puutu kuin kotipesä niillä nurkilla.

Nyt olen taas ymmällä ja ihmeissäni. Tahdon luottaa johdatukseen. Oikein tuhtiin kädestä pitäen kuljetukseen, kun en itse enää ymmärrä, mikä olisi oikea suunta ja mitä mutkia ja peikkoja, tai ilon aiheita piileksiikään eri suuntien pusikoissa. Tahdon kulkea aralla mielellä armon varassa, vähän niinkuin ne lapset enkelitaulussa, sillä täällä maan korvessa lokakuun hämärässä oman viisauden perässä harppoen eksyy helposti.




Seuratkaa nyt mun kanssani, minne tämä polku viennee.
Ja siunauksia teidän teillenne, missä vaiheessa ne ovatkaan menossa!

4 kommenttia:

  1. Mene sinne minne viedään, kulkusi on "korkeemmas käres. Siunausta elämääsi

    VastaaPoista
  2. Voi miten kurjaa tuommoinen homejuttu. Se on aina riski vanhempien talojen kanssa. Pyydän tässä taivaan isältä sulle viisautta ja johdatusta tulevaisuuden suhteen. Onneksi on hän ihmisviisautta suurempi.

    Meillä on myös menossa myllerryksiä, mutta ihmeesti on kaikki palaset ajallaan loksahtaneet paikoilleen. Aluksi oli kyllä aikamoista paniikkia ja ahdistusta.

    Kyllä meistä pidetään huolta, siihen pitää luottaa.

    Siunausta syksyysi😃

    VastaaPoista
  3. Sori nuo kysymysmerkit kommentin lopussa , hymiömerkki ei toiminut niin kuin ajattelin..

    VastaaPoista
  4. Kiitos kannustuksesta ja rukouksista! Näin me vaan mennään mutka kerrallaan. Hyvin meille kuitenkin aina käy lopulta ; )

    VastaaPoista

Kerrohan ystäväiseni!