torstai 20. maaliskuuta 2014

Työpaikan metsästys

Onhan tää mielenkiintoista metsästää työpaikkoja tässä elämän vaiheessa. Kun on ikää jo riittämiin ja vielä semmoinen ammatti, ettei joka nurkalla löydy ammattia vastaavaa työtä, niin aikamoista arpapeliä tuntuu olevan. Mutta eipä voi minua syyttä yrittämättömyydestä. Pilan päiten hain vielä ihan hassujakin paikkoja, kumma kun eivät huolineet. Edes radiotoimittajaksi. ; ) Nyt alkaa huumori tästä hommasta loppua.
 
 Täytynee keskittyä muuhun, vaikkapa kotimökin etsintään. Jotain extreemeä tästä vielä kehittyy, niin luulen ; ) Monta torppaa olen katsastanut jo, mutta aina on tullut joku este, miksi ne eivät ole tulleen minun kodikseni. Kai ne loppujen lopuksi ovat vain olleet jollekin muulle tarkoitettuja koteja? Jossain lienee se hiirenkolo, joka on minua varten...
 
No tässä välillä olen saanut virkatuksi yhden liinakummajaisen. Väriä siihen halusin, ja taisin saadakin.
 
 
Tämmöisen väkkyräisen.
Ei ehkä ihan perinteisin pitsiliina, liekkö ensinkään pitsi? Liina kumminkin.
 
 
Ehkä vien sen mammalleni kevään iloksi?
Iloa sinullekin tähän päivään!

10 kommenttia:

  1. Mahtavat värit tuossa tyynyssä - aivan valloittava!! Voin joo kuvitella, että turhauttaa moinen työnetsintä näinä päivinä kun työttömyys on korkea ja työnantajat vetää matalaa linjaa.. Radiotoimittaja voisi olla aika hauska - tosin multa ei kyllä lähtis pihahdustakaan, mutta hyviä kipaleita voisin soittaa.. =)..Mutta onnea etsintää ja kyllä se "just sun kolonen" vielä löytyy - tiedän sen!

    VastaaPoista
  2. Elämä ei aina kuljeta toivottuun suuntaan - toivottavasti löydät paikkasi, työ ja kodin!!!

    Kaunis liina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Jospa etsivä vielä löytää. Ei ehkä sitä mitä lähti etsimään, mut silti ihan oman "ekolokeron" ; ).

      Poista
  3. Ihanan värikäs liina.
    Sie löydät vielä sen oman kolon, ja työtäkin. Uudessa Pellervossa oli mahtva juttu naisesta joka aikoinaan sai lopputilin Luhdalta, hän muutti kainuun korpeen kotiseudulleen, rakensi itselleen hirsimökin ja elää siellä onnellisena 72 vuotiaana, ilman mukavuuksia, sähkö tulee aurinkopaneeleista ja agrikaatista. Minuun se juttu kosketti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisusta. Tuo olis lähellä munkin unelmaa.

      Poista
  4. Hieno virkkaus! Katoin että sain samantapaisia lahjaksi viime talvena ystävältäni :) Olivat tyynynpäälle tarkoitettuja.
    Mie oon tullu siihen tulokseen ettei töitä enää mulle löydy, saahan niitä hakea paikkoja jos sattuu olemaan auki, mutta ei niistä mitään palautetta kuulu ;) Varautua pitää ties miten monen vuoden odotukseen, että pääsee eläkkeelle. Halvempaa asuinpaikkaa on mekin etsitty, jotta voisi edes ruokansa kasvattaa maalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat on haaveet ja tilanteet sitten meillä. Jospa niitä hiirenkoloja on odottamassa meitä molempia. Niukkuudessa eläminen on yhdenlainen taiteen muoto. ; )

      Poista
  5. Kaunis ja kiva idea.Kaikella on aikansa,joskus vie aikaakun tapahtuu.Tsemppiä sinulle

    VastaaPoista
  6. Laitan nyt viestin tänne vanhaan postaukseen, mutta tämä monen muun lisäksi sai minut liittymään lukijaksi :) Toivottavasti löydät viestin täältäkin. Sain kivan idean sohvatyynyyn liinastasi, kiitos inspiraatiosta.

    Meillä on perheessä nyt suurten muutosten aika: on työttömyyttä, haaveita muuttaa maalle omakotitaloon jne. On suurten ratkaisujen aika tänä kesänä, hiukan pelottaa, mutta myös kihelmöi uuden mahdollisuus. Ehkäpä syksyllä asutaan jo hiukan toisella suunnalla Suomea. Rukoilen johdatusta ja uskon, että kävi miten kävi, se on Taivaan Isän käsissä.

    VastaaPoista

Kerrohan ystäväiseni!