keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Ostosvinkkejä hienoille naisille

Eikö niin hyvät naiset,(miehet kans!)
että joskus ostoksilla ollessa tulee
vahva tunne, että just tuo minun PITÄÄ saada!
Joillakin se tunne syntyy uudelleen ja uudelleen
kenkähyllyn kohdalla, toisille kemikalio-osastolla, joillakin kultasepänliikkeessä.

Niin kävi minullekin.
Kuljeksin kaupassa ihaillen hienostuneita
esineitä ja kullan kimallusta, kun silmiini osui
juuri se!

Tai no...kerrotaan totuus:
Kävin Lidlissä ostamassa jauhelihaa, kun silmiini osui 
juuri se!

En yleensä sorru heräteostoksiin,
olenhan perus nuuka.
Mutta kun näin tämän en malttanut kävellä ohi.



 Ihana, suloinen, naisellinen SAHA!
Eikö tällainen pitäisi olla joka naisen käsilaukussa?
Siinä huulipunan vieressä?
Tämä kun menee vielä kasaan, niinkuin linkkari.
Olen ihan onnessani. Eikä maksanut kuin 5e.

Sitäpaitsi siirryin juuri seitsämännellekymmenennelleni
(herkullinen sanahirviö)
Kyllä sen kunniaksi kannatti vähän törsätä.

Nyt vaan nuotioretkelle ja silppuamaan risuja tuleen!



Retkeilty kyllä on. Kun lähellä on kaunista suomalaista luontoa, voi
tavallinen koiralenkki muuttua helposti löytöretkeksi.



Ihmeelliset jääkuorrutukset kallioiden yllä ovat hämmästyttäviä.



Jättiäisten täytekakkuja?




Kevät etenee vauhdilla välillä eteen-, toisinaan taaksepäin.
Tämä on huikeeta aikaa ;)
Nautitaan siitä.


maanantai 13. maaliskuuta 2017

Tunnustus

Hyvä on. Pitää se kertoa.
Minulla on ollut ongelma, johon koko alkuvuoden
olen etsinyt ratkaisua.
Se on tämmöinen:

Asun toisessa kerroksessa.
Nyt on koirani Tahvo tullut vanhaksi, mutta ei vielä lopen tautiseksi.
Iloisella huumorilla se vielä kulkee kanssani lenkillä.
MUTTA rappuset on vähän liikaa. Ne ei huvita. Ne rasittaa.
Kesänlämmön tullessa ne muuttu jo tosi vaikeiksi.
Kun vielä omat polvet kiukkuilee yhtäaikaa
oli pakko tehdä taas tämä:

Me muutamme.

Nyt on löytynyt uusi koti
maan tasalta ja täällä pakataan.
Monesko kerta minun elämässäni?
Enemmän kuin kahdeskymmenes.
Ja aina on lähdölle ollut olevinaan joku hyvä syy.


Ehkä sairastan muuttamista. Ehkä aina jaksan kuvitella, että
uudessa kodissa on kaikki paljon paremmin?
Pitäisikö perustaa nimettömät muuttoholistit yhdistys?

Mutta on tässä hyvätkin puolensa.
Onpa tullut matkailtua maakuntaa ja Suomea ympäri!
Ja voisin olla hyvä muuttoneuvoja ja pakkaustyöläinen!
Enkä ole liikaa kiintynyt maalliseen rihkamaan,
kun joka siirrossa karsii turhaa romua elämästä.
Sitäpaitsi olen tutustunut moniin ihaniin ihmisiin,
jakanut palan matkaa, elämää, palan sydäntä.
Ehkä en kuitenkaan osaisi elää paikkalinnun elämää,
kun muuttolinnuksi olen kasvanut.


Siispä tehdään tämä "kevätmuutto" hyvillä mielin,
toiveikkaana, että uusi koti toisi uusia hyviä asioita
tähän hetken kestävään elämään.
Kevätiloa sinulle ja uusia ulottuvuuksia!
(kuvat tähän juttuun ovat vanhoja tekeleitä ;)

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Pieniä näperröksiä


Nyt on tullut piirreltyä pieniä juttuja erinäisiin tarpeisiin. 
Yksi isompi elämisen rojekti on päällä.
 Silloin ei osaa keskittyä isompiin kuviin.
Mutta aina voi vähän tunnustella, mitä kynän päästä saattaisi putkahtaa.

 Kuvituksia srk:n käsiohjelmaan.




Ja viimeisenä päivän mietelause ;)


Kaunista kevättä sinulle! Ihanaa, kun valoa riittää
ja lämpöäkin on luvassa!