sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Omanlaista joulua!


 Kaikkihan me tehdään joulu just niinkuin itse tykätään, eikö vaan. Eihän meitä kukaan
perinteisiin pakota, paitsi me itse? Eihän.
No...kummasti ne jouluvaatimukset yrittää tunkea näppinsä joka paikkaan
ja ehdotella sitä sun tätä, mikä vain lisää joulustressiä.

Minulla on tänä pimeänä aikana voimat vähissä auringonpuutteesta,
joten olen oikaissut monet mutkat jouluhommista.
Vähän siivoilen, teen semmoista ruokaa, mikä kaikille maistuu (ennen joulua
pidetään neuvottelu siitä, mitä jouluna syödään)
Pikkuisen koristelen.
Eka kuvassa on meidän joulukuusen virkaa hoitava posliinikukka.
Se oli oikein ylpeä roolistaan.



 Joulukirkkona oli montakymmentä vuotta tehtäväänsä hoitanut soittorasiakirkko.
Se alkoi olla raskaasti eläkeiän puolella. Jouluyö, juhlayö sen soittamana
tuli jo niin harvakseltaan plimputellen, että melodiaa ei olisi välttämättä tunnistanut,
ellei sitä olisi joka joulu pari kierrosta kuullut.
Saa nähdä veisasiko se nyt viimeistä jouluvirttään.



Tämän joulukuusen ostin varmaan viisi vuotta sitten. Paketissa se näytti niin söpölle,
n 15cm korkealle minikuuselle. Mutta kun pisti patterit paikoilleen se alkoi vilkutella
värivaloja tehokkaammin, kuin ambulanssi. Aika järkyttävä. Mutta toisaalta sopivan 
surkuhupaisan yliaktiivinen, että omalla tavallaan se tuo hyvää mieltä. 
Siksipä se kuuluu rekvisiittaan edelleen. 
Tänä jouluna sen "juurelle" kerättiin meidän perheen muutamat joululahjat 
ja tunnelma olin...no omalaatuinen ;)



MUTTA tänään, joulupäivänä, on valoa jo 2 minuuttia lisää päivässä! Ja pieni
pistokas värinokkosesta on kasvattanut vähäiset juuren alut! Tämä ainut,
mikä selvisi talvesta tähän asti.
Meillä on siis toivoa!

tiistai 20. joulukuuta 2016

Melkein korttihuijari

Maalasin elokuussa joulukortteja.
Tunnelma ei ollut hääppönen, En saanut edes joululauluja soimaan, eikä minulla,
hetkenlapsella, ollut joulumielestä aavistustakaan.
mutta sain sentään aikaseksi pienen tontun seikkailemaan
jääkarhun kanssa.


Lähetin ne suomalaiselle korttifirmalle tyrkylle. 
Ovathan he joskus ennenkin minun korttimalleja ostaneet,
 jospa nytkin...

Odottelin vastausta, mutta mitään 
ei kuulunut...
eivät siis kelvanneet.


Jonakin päivänä kaupan kassalla
katselin korttihyllyä ja huomasin tutun näköisiä kortteja!
Eivät ne minun tekemiä olleet, mutta jonkun ajatukset olivat liikkuneet samoissa
ympyröissä: Jääkarhu ja pikku tonttu niissä seikkaili.




 Uteliaana käänsin kortteja, tutkiakseni, kuka on tuo samanmielinen, mutta
siellä oli kummaa kiinan koukeroa valmistajan nimen kohdalla.
Voihan nenä, kun en kiinaa osaa, muuten olisin ottanut yhteyttä salaiseen sielunsiskooni,
tai kuka lie olisikaan ;) 
Olisin kysellyt, kumpi meistä idean varastikaan ja tuliko se maapallon läpi, 
vai kiersikö ympäri.


Maailma on pieni ja ihmiset yllättävän samanlaisia.

Tässä minun korttini sinulle!
Oiken hyvää ja siunattua joulua tähän pimeän keskelle!