tiistai 28. tammikuuta 2014

Kahvikutsut

"""Määrätynlainen uteliaisuus on johtanut meidät bloggaamaan, liittyi se sitten ympäristöön, luontoon tai maailmanmenoon, omaan elämäämme, harrastuksiimme tai lemmikkeihimme. Monipuolisuus on valttia blogeissa. Jos vastaat kysymyksiini ja jaat viidelle eteenpäin, voit viedä pullakahvit mukanasi. Esitän kysymyksiä, mitkä saattavat useinkin tulla esille kahvikupposen äärellä ystävän kanssa keskustellessa. Mitä sinä vastaat seuraaviin kysymyksiini? Voit myös vastata kysymyksiin pelkästään valokuvin"""
 
 
Kiitos Hituselle kahvikutsusta
Kokeilen nyt vastata kysymyksiin, rupatellaan ; )
 
1. Mikä on sisustustyylisi?
Sattuma.
Mukavia tavaroita osuu kohdalle kirppareilta, roskista, tuttujen ylijäämä varastoista ja joskus jopa kaupasta. Niin ja itse tehtyäkin roikkuu seinillä ja istuu jakkaroilla. Tavoite on kuitenkin viihtyisä, rento, eikä liian täysinäinen koti.
 
2.Mihin huoneeseen olet panostanut eniten?
Hmm. Lienee tämä olohuone. Panostanut...hehheh ; )
 
3.Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa?
Voi, niitä reikiä olisi niin monta. Itseäni jos ajattelen, niin matkustaisin ja perustaisin pienen puutarhan jonnekin. Rakkailleni tietysti saisin sijoitettua suuret summat, kun tiedän heidän unelmansa.
 
4.Mihin käytät paljon rahaa?
Tällä hetkellä en mihinkään. Asuminen syö nyt liikaa. Sille asialle pitää tehdä jotain lähiaikoina.
 
5. Mistä onnesta unelmoit?
No vaikkapa siitä paikasta, jonne saan vielä istuttaa omenapuun.
 
 
 6.Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?
Huonoja onnia on monia, mutta elän siinä uskossa, että nekin voi vielä kääntyä voitoksi ja kasvuksi, kunhan emme suostu katkeroitumaan.
 
7.Missä asiassa olet tunnollisin?
Pyrin pitämään mitä lupaan.
 
8.Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?
Hajamielisyyden, ; ) Saatanpa antaa muitakin virheitä anteeksi, kun on itse tullut tehtyä niitä runsaasti.
 
9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?
Aitous ja vilpittömyys.
 
10. Mikä on miehen parhain ominaisuus?
Oliskohan se se sama?  Empatiakin olis hienoa miehessä... ; )
 
Tämmöisiä rupatellaan.
Heitän kutsun eteenpäin...
Hei, en muista, ketkä on jo vastailleet!
Olisiko rikollista, jos jättäisin avoimen kutsun?
Tulkaa kahveelle kaikki, jotka eksytte blogiini ja joita huvittaa vastailla?
Teetäkin on tarjolla ; )
 

Tämmöinen sydämellinen lopputoivotus vielä kaikille!
 
 
Kevään toivossa!

tiistai 21. tammikuuta 2014

Vauva ojassa

Päivänä, jona pakkaset alkoivat, näin vauvan ojassa.
Nukkehan se oli, vauvanukke. Yltä päältä vanhoissa lehdissä, kurassa ja homeessa.
Joku lie sen vasta esiin kaivanut.
 
Jatkoin lenkkiä koiran kanssa, mutta vauva ojassa tuntui niin pahalle,
että kotimatkalla sen sieltä poimin vaivihkaa ja toin kotiin sulamaan.
 
 
 
Miten joku voi sen sinne jättää?
Vai itkikö jossain tyttö, jolta se katosi leikin tiimellyksessä viime kesänä?
 
Liottelin ja pesin nukkea pari päivää. Soodalla, tiskiaineella ja kloriitilla.
Sain suurimman osan pinttyneestä pintahomeesta pois.
Sitten vein sen saunaan kuivumaan sisältä ja päältä.
 
Hain kirpparilta potkuhousut ja virkkasin pikanutun,
että se tarkenisi tässä kylmässä maailmassa.
 
 
 
Tunnen ystävän, jolla on sydäntä hylätyille leluille.
Hänen hellään hoivaansa vauva matkustaa huomenna. ; )
 
 
Pidetään toisistamme huolta, ettei lapsi sisällämmekään huku ojaan.
Mukavia pakkaspäiviä sinulle!

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kaamoksen terapiatyö

Tulihan siitä jotakin!
Ilman aivoja tehty pimeän keskitalven nujerrusvirkkuu tuli valmiiksi...
Tai ainakin kasaan omanlaisella tyylillään.



Ihmetelkääs ystävät. ; ) Taitaa olla ensimmäinen valmiiksi asti tullut 
pehmoleluja suurempi virkkaustyö minulta, näpertäjältä.


Siitä en ole varma, kenen päällä se tulee elämään, mutta kiva oli tehdä 
ja n:o2 koukulla siinä oli hiukan vääntämistä.


Mutta niinpä taittui pahin pimeys. Päivässä on jo melkein 1,5 tuntia enemmän valoa. Jos vaan työt sallii, yritän päästä lenkille juuri valoisaan aikaan ja kerätä aurinkoenergiaa, joka tuppasi vallan loppumaan pimeinä ja sateisina päivinä.

Villapöksyjä jalkaan vaan ja aurinkoa ottamaan, ystävät! ; )

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Isoäidinneliö karkuteillä

Aivoton virkkuuterapiatyö edistyy.
Ajattelin tehdä siihen pari isoäidinneliötä...
 
Sitten teki taas mieli kokeilla... ; )

 
 
 
Tämä rojekti kulkee omia polkujaan... ; ) 
 
Ulkona pakastui. Toivottavasti pian myös valostuu, muuten tässä puoliunisessa keskitalven hämärähorroksessa tulee tehtyä lisää kummallisia käsitöitä.
 
Miten sinä jaksat tässä hämärässä?

perjantai 10. tammikuuta 2014

Virkkausterapiaa

Mie senkun virkkaan. Kyllä tästä jotain vielä tulee.
Hyviä lattialuuttuja? Ajatuksen poikanen on mielessä, jo muuttuneena alkuperäisestä, mutta ajatus on. Tämä on vaan hyvää terapiaa harmaassa talvessa ja monien työrupeamien sekavassa vyyhdessä.
 
 
Tämän viikon mielenkiintoisiin työkokemuksiin kuului aikuisten taideryhmän vetäminen kynttilän valossa, kun joku oli kaatanut puita sähkölinjalle ja kurssipaikka oli sähköittä. No puolessa välissä saatiin valot ja voitiin tarkastaa, mitä tulikaan tehtyä. ; )
 
 
Mukavaa, kun on rento viikonloppu edessä. Olen hurahtanut Youtuben kuunteluun virkatessa. On hauskaa, kun voi seikkailla eripuolilla maailmaa kuunneltavan musiikin seassa ja hakea korville iloa. Serbian kansanmusiikki, saamelaisten joiut, Vietnamin pop... Tällä hetkellä nautin mahdottomasti Venäjän ortodoksisesta musiikista. Se äänien harmonia on lumoavaa.
 
Mukavaa viikonloppua sinulle!

maanantai 6. tammikuuta 2014

Jotain on vaan räpellettävä

En ole ihan varma, mitä.
Joku vaate?


Tosin näitä ilman aivoja aloitettuja töitä olisi kyllä jo varastossa varoittavan monta... odottamassa kypsymistä. Toivottavasti tästä ei tule jatko-osa siihen pinoon.


Mutta kun tyhjin käsin istuminen on tylsää ja kun kirpparilta osui joskus käsiin monta kerää ruskeaa ja kun on tehnyt mieli virkata välillä jotain ihan muuta, kuin niitä otuksia, niin tässä mennään. ; )
Ainahan voi purkaa, jos keksii jotain varmempaa tekemistä.


Sormissa pyörivä koukku alkoi rasittaa, joten väänsin teipistä kokeeksi levennyksen ja sehän kevensi virkkaamista kummasti. Pitää vaan jatkossa suunnitella joku kauniimpi leventämis tyyli. Tuo 2 numeron koukku on semmoinen rimpula, että kunhan jossain eteen sattuu parempi malli, sen varmaan hankin.
Leppoisaa Loppiaista, tai sen loppuosaa vielä teille!

torstai 2. tammikuuta 2014

Nokka kohti uutta.

Viime vuosi oli minun kohdalla semmoinen katastrofien kokoelma, ettei hirveästi huvita jäädä muisteloihin. Onneksi elämä on kantanut kuitenkin 
ja uusi vuosi odottaa eteenpäin kulkijaa.
Mars matkaan siis!

Mitä toivoisin? Se on sentään hyvä, että joku katastrofi ei voi toteutua enää: Tänä vuonna ei pitäisi ainakaan avioeron tulla kohdalle! ; ) Toivotaan, että tämän vuoden yllätykset on positiivisempia. Viisainta taitaa olla edelleen elää "Päivä vain ja hetki kerrallansa"-tyylillä.

Mitähän sinä odotat, mitähän salaa toivot?
Minun ehkä päällimmäisin toive (...ehkä...)olisi löytää paikka,
mihin sen omenapuun vielä istuttaisin...





 
Kohti kesää jokatapauksessa! Tyyli on vapaa. ; )