lauantai 30. maaliskuuta 2013

Mun


 "Tää on mun! Eikun mun! MUNPAS! Mä näin sen ekana!"


"Hei haudotaan se yhdessä! Mä oon eka, eikun mä, eikun....pot,pot,pot..."

 "MUT KUN SE ON MUN! Siitä kuoriutuu krokotiili."
"Höh. Ihan epistä. Et sä ole mikään Pääsiäiskrokotiili!"

Hyvää Pääsiäistä! Sopuisaa! ; )

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Oma karja


 Olen ollut niin iloinen, kun naapurit ovat pitäneen muutamaa vasikkaa kesälaitumella meidän talon vieressä. Niinpä päätin perustaa kilpailevan karjatilan. Tässä ensimmäinen vasikkani. Aito Hereford...tai jotain sinne päin.

Olipa vaan kohtuullisen työläs väsättävä, kun värit on niin hankalan tyylikkäästi sijoitettu. ; )


Ei ollut taas pariin päivää vapaa-ajanongelmia, kun tätä nykersin. Nyt ei puutu kuin nimi. Mitä niitä nyt olikaan perinnenimiä? Tämä taitaa muistuttaa viime kesäistä Lyyliä. 



Kunpa pian lumet sulaisivat ja saisi pikku Lyylini eläväistä seuraa. ; )

Rauhallista Pitkäperjantaita. Onneksi me jo tiedämme, mitä Pitkästäperjantaista seuraa. YlösnousemusPääsiäinen! Ei osaa ottaa tätä päivää niin surulliselta kannalta ; ).

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Pelottava tarina

Elelipä ennen kukkapöytäviidakon salaisissa syövereissä


 outo otus. Harva sitä näki, mutta sen hännän kahiseva heilahdus jo tuotti pelonväristyksiä lähitienoon asukkaissa.



Sen askelten tömähtely ja hiljainen murina pistivät sohvalla telkkaria katselevan miehen kaivautumaan syvemmälle tyynyjen kätköihin.



Kasvien rusahtelu otuksen hampaissa kuulosti ikihonkien kaatumiselta ukkosmyrskyssä. Silloin uljas vahtikoira nosti niskakarvansa pystyyn ja kömpi turvaan isäntänsä jalkoihin vinkuen kuin pahainen piski.



Se oli pelottava otus ja se uhkasi alkaa hallita koko olohuonettamme. Mietimme jo pyssyn hankkimista suojaksemme, kunnes keksimme, mikä saa sen rauhoittumaan. 


Kun vain uskalsi pistää kätensä sen hurjien leukojen lähelle ja rapsuttaa sitä kuonon päältä, niin jo muuttuikin hirmuinen hirviö lempeäksi vekkuliksi, joka mielellään kellahti selälleen ja antoi silitellä itseään mielin määrin.

Kyllä vain hunajalla voi saada enemmän ystäviä, kuin pyssyllä ; )

Mukavaa päivää sinulle. Kenet sinä tänään kesytät? ; )

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Sään inspiroima virkkaus

Lunta on kuin Pohjoisnavalla.
Vähän jo aurinko yritti alkaa sulattelun, mutta sitten satoi saavillinen lisää.
Täällähän pärjäisivät jo...


Ajatus oli vielä hiukan irtonainen...Täytyi ommella se lujasti kasaan...

  

Kyllä täällä pärjäisi jo jääkarhutkin! Tässä ensimmäinen harjoittelemassa elämää keski-suomalaisessa ilmastossa.  Cityjääkarhu katsoo pakkasta netistä.


 Voi Sylvit sentään, kun koneelta tuijotti komea tyyppi! Onkohan se uusi uutisankkuri, vai liekkö eliittikumppanien mainos?

Mukavaa talvi-iltaa tänään. Huomenna alkaa kevät ; )

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kysyn vaan

Kun katson ikkunasta ulos ja näen, 
miten lunta sataa 
ja hyytävä tuuli pyyhkii hangen pintaa, uhkaa tulla epätoivo.


Eikö tämä ensinkään lopu? 
Eikö pakkanen muista, että on jo kevät ja sen on vuoro väistyä? Onko jääkausi alkanut ja lumikuningatar saanut vallan?


 Missä on räystäistä tippuva vesi? Missä ensimmäiset muuttolinnut?


Eikö jo edes jostain pitäisi maan kurkistaa pälven lämpäreestä? 
Eikö siinä pitäisi tuoksua multa?


Kysyn vaan. 
Kun tassuja paleltaa sisälläkin.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Nyt on se aika

On, on. Se aika, kun karhut kömpivät pesistään.



Aluksi ne ovat kovin unisia, istuvat pölvästyneinä pölkyn päässä ja yrittävät miettiä, mihin tilanteeseen tässä syksyllä jäätiinkään. Kukas minä olen ja missähän metsässä tuli sammuttua. Voi vaan kuvitella, että on kummallinen olo puolen vuoden unien jälkeen. Eikä ole edes kahvia tarjolla.



Vähitellen alkaa kirkastua. Vatsa muistuttaa, että täällä olisi joku, joka tietää ainakin sen, mitä puuttuu.  Olisikohan marketit jo auki, että saataisi sapuskaa?


Ei auta karhu-polon kuin nousta ja pistää käpälää toisen eteen. Tonkia muurahaipesiä ja kaivella suo mättäitä lumen alta, jos vaikka karpaloita olisi jäänyt varastoon. Jo karhujenkin tähden toivoo pikaista kevään tuloa. Eihän tuolta elantoa löydä metrisen hangen alta. Tulee taas revittyä heinäpaalien muoveja ötököiden toivossa ja hankittua kiukkuisia viljelijöitä vihamiehiksi.
Tule jo kevät!

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Kuntosalia kerrakseen

Tänään kävin taas dyykkaamassa kylän keskellä olevalla paperin keräys astialla ja jatkoin sitten saaliineeni matkaa pienen Käpy-gallerian suojiin (löytyy muuten Facebookista nimellä KÄPY, Konneveden vanha kirjasto ). Siellä minua odotti vanhat tutut elukkapatsaat. Niinpä taas tuumasta touhottamiseen. Vauvapunkkaan ämpärellinen lämmintä vettä ja sinne liottelemaan vanhoja sanomalehtiä paksuksi muhennokseksi, päälle tapettiliisteri jauhetta ja rakennusliimaa näppituntumalla. Sitä kun aikani hiki niskassa veivasin, niin avot kun tuli tiukkaa ja hyvää massaa, varsinaista tahmaa.

Sitten vaan kipuamaan yläkertaan, jossa ketkumainen kettupatsas odotti uusine yllätyksineen. Aikaisemmin siitä oli jalat vääntyilleet kurjiin asentoihin märän massan painosta ja niiden kanssa sain käyttää kaikki kirurgiset taitoni, että koivista tuli edes siedettävät. Nyt se oli keksinyt nyypähtää vyötäröltä vinoon. Oma vikani tietysti, kun en malttanut olla mättämättä paljon painavaa massaa ketun päähän viime kerralla. 

Nyt minusta alkoi tuntua, että kettu oli muuttunut lähes eläväksi ja viekasteli  kanssani. Hetken sitä kummastelin, kunnes päätin kääntää vahingon hyödyksi. Niinpä läiskin massapuuroa ketun laihoille lanteille ja luiseville rinnuksille ja sen kieroutunut asento alkoi muistuttaa flirttailevaa pimua, joka potkurinsa kanssa kulkee kylällä poikia vokottelemassa... Tai sille se minun silmissäni näytti. Ennenkuin se ilmestys saa todella muotoa, tarvitaan vielä pari punkallista massaa ja pari kuivatusviikkoa. Ellei kettu sitä ennen keksi jotain uutta venkoilua. Nyt sidoin sen kiinni parilla narulla eri kohtiin kattoon. Jospa se malttaisi pysyä kurissa.

Ja kotiin tullessani on taas joka lihas kipeänä massan veivaamisesta ja ketun kimpussa pyörimisestä kaikissa kummallisissa työasennoissa. On se taiteilukin välillä varsinaista liikuntaa. ; )














 Ensimmäinen massakerros.



 Raato pystyyn.

















 

Ilmeen etsintää ...










ja tehostamista.....hohhoi, tästä jo näkee, että kettumainen luonne sillä on!







Tänään kameran patterit loppuivat kesken, mutta laitoin tähän pienen kuvasarjan ketun elämän vaiheista.

Saas nähdä mitä vielä on edessä, ennenkuin se seisoo 69-tien varressa liftaamassa.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Vähäsanainen päivä.


Aasi


 auringossa


autuaana



askeltaa.

Eihän siihen muuta tarvita. 
Lukija löytäköön mistä ja minne ja mitä mietinnee. ; )
Kaunista, kylmää kevään kaipuuta sinulle.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Sunnuntain käpy



Lenkiltä tullessa kannan usein mukanani ties mitä kiinnostavaa metsästä kotiin. 

Joku päivä toin komean kävyn. Se on niin kaunis, hyvän värinen ja täydellisesti muotoiltu. Pidin sitä keittiön pöydällä ja seurasin, miten se kuivuessaan aukesi ja siemenet varisivat vähitellen lautaselle. Hämmästyttävää! Niin ihmeellinen pieni kertakäyttökone! Olen ehkä naivi monen mielestä, mutta yhtä käpyä ihmetellessä minun on mahdoton uskoa kehitysoppiin.


Voin melkein aistia jumalallisen taiteilijan käden jäljen pitäessäni tuota sadan siemenen kotia kämmenelläni.


Ja vielä ne siemenet! Pieniä siivekkäitä lentolehtisiä täynnä kokonaisen puun elämän mahdollisuuksia. En ymmärrä mikroprosessoreista mitään, mutta eikö tässä ole jotain samaa, paitsi paljon enemmän?

Mitähän näillä nyt tekisin? Perustaisinko metsän? Voisikohan näitä syödä? Jos oravalta kysyn, niin herkullisia ovat.

Nautitaan luonnosta, eikä anneta hämmästelemisen taidon ruostua!
Kaunista sunnuntaita hyvät immeiset!

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Ruma ankanpoikanen


"Minulla on identiteetikriisi.
 Ankkamamma ei tunnistanut minua omakseen.
 

Kurppa sanoi, etten ole sen munasta kuoriutunut.


Tämä tyyppi ei tiennyt munimisista mitään, 
mutta näkihän sen jo hatun asennosta, 
etten ole tuota sukua.


Mikäs nyt neuvoksi? 
Onneksi Andersenin setä kirjoitti tarinan juuri minusta! 
Jee, ei murheen häivää. Kokosylin halaus kaikille!


En ole pääsiäistipunen,
Olenpa ruma ankanpoikanen!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Hevoskuuri

Tämän päivänä koukkuun tarttui  pikku polle.


 Se vaikuttaa aika hyväntahtoiselta,


 ja uteliaalta.


Taitaa olla varsa vasta.


Hirnukoon se sinulle mukavaa päivää luminietoksista huolimatta. ; )

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Ketun koettelemukset

Olen täällä aiemmin kertoillut isojen paperipatsaiden valmistusvaiheista. Tänään taas vietin kotvasen aikaa niiden seurassa. Jänö alkaa olla massatyön osalta valmis... Tai ainakin siinä pisteessä, etten jaksa siihen puuttua. Pintakäsittelyt on vielä edessä.



Mutta ketun kanssa on saanut painiskella.  Kun ilma on ollut niin kosteaa, sen jalat alkoivat homehtua.  Sain sen raahattua paremmin tuulettuvaan huoneeseen lämpöpumpun viereen .



Siellä se kuivui taas viikon ja tänään oli jalat kuivuneet ja pesin vahvalla Tolulla homeen rippeet pois.  Ryhdyinpä samantien sitten jalkaleikkaukseen. Ketun kintut kun ovat märän massan painosta vääntyilleet kummallisiin asentoihin. Hirtin ketun kattoon kiinni ja väänsin väkivalloin koipea edes pikkuisen järkevämpään asentoon. Siellä se nyt seisoo tuolein tuettuna, uudet massakerrokset pinnassa ja kuivuu seuraavan viikon. Pitkäpiimäistä on paperimassan teko talvella..

Kuvassa näkyy uusi hymy, jonka tänään sen naamalle muotoilin. 
Varmaan vielä kerran sitäkin pitää kehitellä.


Tänään jo melkein alkoi ketuttaa mokoma roikale, mutta ehkä tästä vielä kunnon patsastelija tulee. Onneksi tavoitteena ei ole mikään Michelangelon jalo luomus, vaan hupsu huomion herättäjä, joka tuo iloista virnettä ohikulkijan suupieliin.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Norsuvauva

Eläimellinen meno jatkuu.
Viikonloppuna syntyi norsuvauva.






Tässä se hakee ensimmäisiä, horjuvia askeleitaan keittiön pöydällä.

Tulisi vaan jo lämmintä, että pääsisi ulos! Jopa puuvillalangoista alkaa tulla allergia oireita, jos ne on uusia. Kirpparilangat ja lahjaksi saadut ovat jo tehdaspölynsä pöllynneet muualle.

Aurinko paistaa ja aloittaa jo rappujen sulattamisen.

Törmäsin näin hauskaan blogiin tässä jokunen päivä sitten:
 http://teeitsepuutarhaan.blogspot.fi/  Siellä kannattaa käydä nuuskimassa ideoita ja saamassa puutarhakärpäsen puremia. ; )

Kaunista kevättä kaikille!

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Pesukarhu

Tässä olikin vääntämistä ; )
Pesukarhutuntemukseni on vajaa, 
mutta  kummipojan toiveesta yritin tehdä edes sen tyyppisen otuksen.




Värit ei täsmää, kun ei minulla ollut pesukarhulankaa, eikä edes kylän puodista löytynyt sopivaa, mutta jospa tästä osaa kuvitella loput. Naamaa tein kolme ja puoli versiota, ennenkuin sain jokseenkin näköisen ja kokoisen.





Mitä luulette? kelpaakohan tämä? Vai jäänkö luokalleni pesukarhuoppikoulussa?